ANGESSELÄN KYLÄSUUNNITELMA

 

Luonnos kyläkokoukselle 30.3.2003

Angesselän kyläseura ry

 

1 Johdanto: miksi ja miten tehtiin tämä kyläsuunnitelma

Angesselän kyläsuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa Angesselän kylän kehittämistarpeita ja –mahdollisuuksia ja määritellä ne toimenpiteet, joilla kehittämistarpeisiin vastataan. Lähivuosien kehittämissuunnitelman lisäksi suunnitelmassa hahmotellaan myös pitkän tähtäimen kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelma on laadittu kyläläisten keskustelutilaisuuksien sekä kahden kyläkyselyn pohjalta.

Kyläkyselykaavakkeet jaettiin kylän kaikkiin noin 100 postilaatikkoihin helmikuussa vuonna 1999 ja kesäkuussa 2000. Vastauksia kyselyihin tuli 28 kpl 1999 ja 15 kpl vuonna 2000. Kyselyjen merkitys on siinä, että niissä jokaiselle annettiin mahdollisuus ottaa kantaa kylän kehittämiseen ja niissä tuli esille uusiakin ideoita ja näkemyksiä. Kyläseura kiittää kaikkia vastanneita.

Tämä kyläsuunnitelma sisältää:

  • ¨ kylää koskevia perustietoja sijainnista, historiasta, väestöstä ja elinkeinotoiminnasta,

    ¨ nelikenttäanalyysin kylän vahvuuksista, mahdollisuuksista, heikkouksista ja uhkista,

    ¨ "kyläidean" eli tavoitteet kyläsuunnitelmalle,

    ¨ toimenpidesuunnitelman

  • Kyläsuunnitelman laatimisesta on vastannut Angesselän kyläseura ry. Kyselyjen analysointiin ja suunnitelman kirjoittamiseen on osallistunut Henrik Hausen.

    2 Angesselän kylän muotokuva

    Angesselän kylä sijaitsee Joutsan kunnan pohjoisosassa E4-tien varrella. Angesselästä kertyy matkaa Jyväskylään noin 60 km, Heinolaan noin 70 km ja Mikkeliin noin 100 km. Kirkonkylä sijaitsee seitsemisen kilometriä Angesselästä etelään.

    Angesselän kylänaapureita ovat Savenaho Leivonmäen kunnassa sekä Pappinen ja kirkonkylä Joutsassa. Perinteisesti Angesselkään luetaan osa nykyistä Pappisen koulupiiriä niin, että mm. Joutsenlammen lomakylä ja Joutiaisen loma-asunto-osakeyhtiö kuuluvat Angesselän kylään.

    Lähin lentokenttä sijaitsee Tikkakoskella Jyväskylän pohjoispuolella ja rautatieasema Jyväskylässä. Helsinkiin on matkaa noin 200 km.

    Angesselkä on kauniiden mäkimaisemien, metsien, ja soiden kylä. Kylän alueella on myös useita vesistöjä, kuten Säynätjärvi, Kostamojärvi, Angesselkä ja Ihantlampi.

    3 Angesselän historiasta

    Kyläsuunnitelman liitteenä ilmestyy myöhemmin Angesselän kylähistoriikki. Lyhyesti voidaan todeta, että Angesselkä ei ole perinteisessä mielessä oma kylänsä, sillä se on osa laajempaa Tammilahden kylää. Angesselällä on kuitenkin oma koulupiirinsä ja asukkaat kokevat yhtenäisyyden tunnetta tämän Savenahoon, Pappisiin ja kirkonkylään rajoittuvan alueen sisällä.

    Vielä muutama vuosikymmen sitten angesselkäläisten tärkein toimeentulolähde oli maa- ja metsätalous. Useimmilla tiloilla oli lypsykarjaa, kiviset pellot olivat rehuviljan ja nurmen tuotannossa ja emännät huolehtivat kotona karjan ohella usein monilapsista perheistään.

    Kyläläisten olivat tuolloin runsaasti tekemisissä toistensa kanssa. Maataloustöitä tehtiin talkoilla, Lamminmäen ladolla vietettiin iltamia ja olipa myös kylien väistä yhteistyötä, angesselkäläisellä erityisesti savenaholaisten kanssa. Menneinä vuosina Angesselässä toimi useita yhdistyksiä, tärkeimpiä näistä olivat Pienviljelijäyhdistys, Urheiluseura Vire ja Raittiusyhdistys.

    4 Angesselkäläiset – väestötietoja

    Angesselän kylään lasketaan kuuluvan noin 100 vakituisesti asuttua taloa, Säynjärven noin 20 kesäasuntoa ja Angesselän-Kostamonjoen alueen noin 30 kesäasuntoa. Asukkaita on yli 300. Kyläkyselyihin vastanneista noin kolmasosa on lapsiperheitä, puolet 2 - 3 aikuisen talouksia ja vuoden 1999 kyselyssä kolme ja 2000 yksi yksin asuva. Suuri osa vastaajista (14 ja 11) on aina asunut kylällä, alle kolme vuotta 5 ja 1 vastaaja. Viime vuosina kylään on muuttanut keskimäärin 2 - 3 perhettä vuodessa.

    Vain pieni osa asukkaista ilmoittaa mahdollisesti muuttavansa pois lähivuosina (3 vuoden 1999 kyselyssä ja 2 vastaajaa vuoden 2000 kyselyssä), varmoja poismuuttajia oli kummassakin kyselyssä 1. Kylä sijaitsee lähellä kirkonkylää ja yksi vastaaja Rauhalantieltä ilmoittaa, ettei koe olevansa Angesselkäläinen.

    Kyselyyn vastanneiden lapset hoidetaan kotona (4) ja harvemmin päivähoidossa (1). Ala-asteikäiset ovat kaikki Angesselän koulussa. Kylällä toimii ainakin yksi lasten päivähoitaja.

    5 Työ ja toimeentulo

    Angesselässä asuu runsaasti yrittäjiä (kyselyissä 7 ja 6 vastausta) vaikka palkkatyöntekijöitä on vielä enemmän (13 ja 12). Lapsiperheissä useimmissa tehdään sekä palkkatyötä että yritystoimintaa. Yrittäjien toimiala vaihtelee puhtaasta maanviljelystä (3 ja 1) monitoimisuuteen, kuljetusalalle, atk-alalle ja kalanjalostukseen.

    Työpaikka on omalla kylällä 7 ja 5 vastaajalla, muualla Joutsassa 8 ja 5 vastaajalla, kunnan ulkopuolella 2 ja 8 vastaajalla, mm. Leivonmäellä, Jyväskylässä ja Helsingin seudulla.

    6 Angesselkä palvelee

    Angesselässä on oma koulu, jossa lukuvuonna 2002-3 on 22 oppilasta ja kaksi opettajaa. Koulua voisi luonnehtia musiikkipainotteiseksi, koska sen opettajana toimii tunnettu joutsalainen musiikkipersoona. Lisäksi koululaiset ovat ansioituneet erilaisten julkaisujen ja kalenterien teossa. Koululla on omat ATK-valmiudet.

    Angesselässä kyläläisiä, kesäasukkaita ja ohikulkijoita palvelee maamme laadukkaimpiin kahviloihin lukeutuva Karoliinan kahvimylly, joka sijaitsee kunnostetun maisematien varrella, Rantasipihotelli Joutsenlampi sekä kotiruokapalvelu Kaivomäen Tupa. Lisäksi Tammihaarasta löytyy huoltoasema, kahvila jne.

    7 Kylätoiminta

    Angesselän kyläseura perustettiin kylätoimikuntana vuonna 1990 ja rekisteröityi yhdistykseksi vuonna 1999. Kyläseuran tavoitteena on edistää asioita, joita kyläläiset pitävät tärkeinä. Kyläseura on toteuttanut viime vuosina asumisviihtyvyyttä parantavia hankkeita. Angesselän koulun yhteyteen on rakennettu kota ja koululta alkava maisematie on kunnostettu kevyen liikenteen väyläksi. Lisäksi kyläläisten ja kesäasukkaiden tarpeita palvelee kyläkonttori. Kyläseura huolehtii ympäristön siisteydestä ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Kyläseuran ansioita on myös latotanssiperinteen elvyttäminen kylässä.

    Kyselyissä kylätoimintaa pidetään tärkeänä erityisesti kylän ilmapiirin kannalta. Vuoden 2000 kyselyssä kylätoiminta sai melko mairittelevat arviot. Angesselän kylätoimintaan oltiin yleisesti tyytyväisiä:

    - toiminnalla on saatu paljon aikaan (12 vastaajaa)

    - parasta on yhteistyö muiden kyläläisten kanssa (8)

    - uusia ihmisiä tarvittaisiin mukaan toimintaan (7)

    - työt kaatuvat aina samojen ihmisten niskaan (6)

    - osallistuminen on antanut hyvän mielen (5)

    Kukaan ei ollut sitä mieltä, että "kylätoiminnasta on hauskuus poissa", vaikka tällainenkin vaihtoehto tarjottiin lomakkeessa

     

    Kylätoimintaa pidettiin

    - tärkeänä kylän ilmapiirille (13 vastausta)

    - hyödyllisenä (12)

    - mukavana lasten kannalta (4 sisältäen lapsiperheet)

    - joutilaitten ihmisten touhuna (3)

    - sisäpiiritoimintana (1)

    "Tarpeettomana" sitä ei pitänyt kukaan. Parhaimmillaan kylätoiminnan katsottiin mm. lisäävän kylien ja kyläläisten yhteistyötä, lisäävän kylän vetovoimaa asuinpaikkana, edistävän uusia palveluja, toimivan yrittäjien yhteistyön edistäjänä ja auttavan koko kunnan kehittämisessä.

    Kun kysyttiin, missä roolissa itse haluaisi toimia kylätoiminnassa vastaukset ovat mielenkiintoisia. Puuhahenkilönä yksittäisissä tehtävissä on valmis toimimaan 5 vastaajaperhettä ja erilaisissa talkoissa 4 mutta "aktiivisena toimijana" vain 2 ja kyläseuran päättävissä elimissä ei kukaan! Aktiivisena toimijana oli kuitenkin viimeisen vuoden aikana osallistunut 6 ja aiempina vuosina 11 vastaajista ja kyläseuran tapahtumiin oli osallistunut suuri osa vastaajista.

    Vuoden 1999 kyselyssä kiitosta sai vireä ja innostunut kylätoimikunta sekä toiminnan monipuolisuus. Erityisistä kohteista mainittiin joulujuhla, salainen matka, kodan rakentaminen, saunailta ja pilkkikilpailut. Talkootyötä toivottiin useassa vastauksessa jopa lisää. Hankkeiden talkootyöhön lupautui 14 vastaajaa, 9 ei ottanut kantaa ja 5 kieltäytyi.

    Hankkeisiin saadaan ulkopuolista osarahoitusta mm. paikallisen toimintaryhmän eli Maaseutukehitys ry:n kautta.

    8 Mahdollisuuksien tiellä - "kyläidea" Angesselän kehittämisen ohjenuoraksi

    Angesselän kehittämisen yhteisten tavoitteiden löytämiseksi järjestettiin kyläkokous Kaivomäen tuvalla kesäkuussa 2000. Kokouksessa koottiin seuraava nelikenttäanalyysi:

    Vahvuudet - varaan rakennetaan

    Sijainti – 4-tie

    Kyläseura – väylä toteuttaa

    Kirkonkylän läheisyys

    Osaavat asukkaat

    Hyvä ikärakenne – paljon työikäisiä ja lapsia

    Toimiva koulu

    Kaunis luonto

    Laaja metsäautotieverkosto

    Moottorirata

    Lentokenttä

    Paljon yrityksiä – nuoria yrittäjiä

    Usko tulevaisuuteen

    Toimiva kunnallistekniikka (vesi)

    Mahdollisuudet - hyödynnetään

    4-tien hyödyntäminen - markkinointi

    Tonttimaan markkinointi

    Etätyön mahdollistaminen

    Liikennepalvelukeskuksen hyödyntäminen

    Ravitsemispalveluyritysten kehittäminen

    Sahti ja joutomies - markkinointi

    Lasten viihtyvyyteen panostaminen

    Koulun kehittäminen - erikoistuminen

    Osallistuminen retkeilypalvelujen tuotantoon

    Harvastensuon hyödyntäminen

    Heikkoudet - poistetaan

    Hajanainen kylä

    Vaarallinen 4-tie

    Vähän kesäasukkaita

    Nuoriso puuttuu

    Osallistumattomuus

    Samat ihmiset toiminnan vetureina

    Opettajat eivät osallistu toimintaan

    Uhkat - torjutaan

    Maatilojen väheneminen

    Väestökato

    Uudet 4-tie suunnitelmat

    Tiestön kunnossapidon vaikeutuminen

     

    Mahdollisuuksien tiellä – nelikenttäanalyysi (SWOT)

    Kyläkokouksen keskustelun pohjalta laadittiin kyläkysely ja siinä kysyttiin mm. ohjenuoraa kylän kehittämiselle tulevina vuosina. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi ohjenuoraksi nousi "hyvä kylähenki" (9 vastausta). Yhden vastauksen kukin sai "viihtyisä ympäristö" ja "asumisviihtyvyys".

    Keskustelujen ja kyselyn pohjalta kylän yhteinen päämäärä eli "kyläidea" muotoillaan seuraavasti:

    Hyvä kylähenki on kaiken kehittämistoiminnan tavoite:

    · aktiivinen kylätoiminta ja avoin tiedotus

    · turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö

    · tilaa kaikenikäisille

    · elinvoimainen kylä

    · kunnioitetaan perinteitä

     

    9 Asuminen

     

    Angesselän kylälle pyritään saamaan uusia asukkaita markkinoimalla kylästä tonttimaata kaikille kiinnostuneille. Uusille asukkaille järjestetään tervetuliaiset kyläseuran toimesta. Tonttipörssiin tarvitaan laajempi alue kuin yksi kylä ja tässä pyritään yhteistyöhön naapurikylien, kunnan ja Maaseutukehitys ry:n kanssa. Mahdollisille muuttajille välitetään luotettavaa tietoa mm. päivähoidosta, koulusta ja harrastusmahdollisuuksista.

    Keski-Suomi Senaatintorilla tilaisuudessa Helsingissä jaettiin 500 kyläesitettä. Tämän tyyppinen kylämarkkinointi on tärkeä osa kylätoimintaa.

    10 Palvelut

    Angesselän kylällä selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia tuottaa esim. vanhusten ja lasten hoitopalveluja sekä kotiapua. Kylällä toimii jo nykyisellään koulu, kahvila, hotelli-ravintola, kotiruokapalvelu, bensiiniasema. Kyläkyselyissä tärkeimmiksi palveluiksi nousivat vuonna 1999 kahvila (10 vastausta), koulu (9) ja aurauspalvelut (9). Kylälle oli silloin juuri perustettu uusi kahvila. Vuonna 2000 toivottiin liikennepalvelukeskusta (6), maataloustuotteiden suoramyyntiä (6) ja kioskia/kauppaa (5). Koulu nousi myös molemmissa kyselyissä tärkeäksi viihtyvyystekijäksi kylällä.

    Oman kyläkoulun säilyminen on kylän tärkeä tavoite. Koulun oppilasmäärä pysyykin oppilasennusteen mukaan lähivuosina 20 paikkeilla. Uusia ekaluokkalaisia on tulossa 3 syksyllä 2003 ja seuraavina vuosina 5, 2 ja 6. Näin ollen lukuvuonna 2006-7 oppilasmäärä olisi 22. Koululla on hyvä ATK-varustus ja ulkoliikuntaan on hyvät puitteet: kentät, ladut ja polut. Opetuksessa painottuvat lisäksi musiikki ja ilmaisutaito.

    Kyläkonttori on siirtymässä pois Karoliinan kahvimyllyltä. Kyläkonttorissa on ATK-varustus ja se toimii nettikioskina, jossa esimerkiksi kesäasukkaat voivat lukea sähköposteja yms. Sille etsitään paikkaa, jossa se olisi helposti kyläläisten ja kesäasukkaiden käytössä.

    Lastenhoitopalveluja kaivattiin kyselyissä 4 ja 2 vastauksessa. Kylällä toimii ainakin yksi perhepäivähoitaja. Iltapäivähoitoa koululaisille joudutaan nyt hakemaan kirkonkylältä. Kun lähivuosina kouluun on tulossa melko suuria ikäluokkia, pyritään niille järjestämään iltapäivähoitoa omalla kylällä. Myös esikoulun järjestäminen omalla kylällä esitetään kunnalle.

    Asioimis- ja vanhuspalvelua kaivattiin vuonna 1999 yhdessä ja 2000 kolmessa vastauksessa. Selvitetään mahdollisuuksia kunnan taholta tukea asioimistaksia tai ostosten kotiinkuljetusta ja muita kotipalveluja. Kyläyhdistys toimii tarvittaessa palvelun järjestäjänä.

    11 Lähiympäristö

    Angesselän kyläseura huolehtii 4-tien varsien sekä koulun ympäristön siisteydestä. Kyläseura on kunnostanut koululta alkavan maisematien sekä rakentanut koulun läheisyyteen kodan asukkaiden käyttöön. Angesselkä on talkoo-osuudella mukana myös Pappisten ulkoilureitistö -hankkeessa, joka kulkee kylämme alueella Joutsenlammelta koululle ja Karoliinan kahvimyllylle. Asukkaiden taholta on esitetty myös Rantasen rannan kunnostamista. Kyläkyselyissä kevyeen liikenteen väylä nousi kärkihankkeeksi: sen rakentamista kannattivat käytännössä kaikki vastaajat kummassakin kyselyssä (22 ja 13 vastauksessa merkitty). Merkittyjä retkeilyreittejä kaivattiin 9 ja 4 vastauksessa.

    Angesselän kyläläiset pyrkivät edistämään kevyen liikenteen väylän sekä tarvittavien alikulkutunnelien rakentamista 4-tien yhteyteen. Kevyeen liikenteen väylälle pyritään löytämään hyvä ja turvallinen paikka.

    Ulkoilureittien viitoituksia huolletaan ja reiteistä tehdään kartta yhteistyössä naapurikylien ja kunnan kanssa. Lisää reittejä tehdään, jos siihen nähdään tarvetta.

    Koulun pihan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Tie kulkee koulun pihan läpi ja on tietenkin tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vaaratilanteita ei synny.

    12 Yhteistyö ja harrastustoiminta

    Yhteistyö on kylätoiminnan keskeisin elementti. Angesselän kylän toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat kylästä ja kylän ulkopuolelta. Angesselän kylä pyrkii yhteistyöhön myös Joutsan sekä lähikuntien muiden kylien kanssa.

    Kylätiedotus on kyselyjen mukaan ollut riittävää ja vuoden 2000 kyselyn vastaajista 8 pitää sitä toimivana ja kiinnostavana. Vain yhden vastaajan mielestä tiedotus ei tavoita häntä. Hankkeista ja muusta toiminnasta tiedotetaan edelleen avoimesti paikallislehdessä ja tarvittaessa erityisillä kylätiedotteilla.

    Kyläseura jakaa stipendejä koululaisille, viime vuosina 4 kpl vuodessa. Yhteistyötä koulun kanssa pidetään yllä ja laajennetaan.

    Erityisesti lasten harrastusmahdollisuuksia ja koulun harrastuskäyttöä pyritään lisäämään. Kyläkoulun luonteeseen kuuluu, että se on avoin kaikelle kyläläisten yhteistoiminnalle. Kylätapahtumien järjestämistä ja varainhankinta talkootyöllä jatketaan, mutta tehtäviä kierrätetään niin, ettei toiminta jää liian harvojen harteille.

    Kyläläiset vaalivat kylän perinteitä (mm. latotanssit) ja pyrkivät luomaan uusia perinteeksi muodostuvia tapahtumia ja tapoja, jotka lisäisivät angesselkäläisten asumisviihtyvyyttä ja yhteishenkeä.

    13 Yritystoiminta

    Kyläkyselyissä painottuu viihtyvyys, tapahtumat ja palvelut ja nämä ovat kylän kehittämisen painopistealueita. Kuitenkin myös yritystoiminta, työpaikat ja palvelut kuuluvat elinvoimaiseen kylään. Angesselän kylässä toimii lukuisia yrityksiä. Kylätoiminta pyrkii parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä mahdollisuuksiensa mukaan. Kylän matkailuyritysten Karoliinan kahvimyllyn ja Kaivomäen tuvan yhteistyönä tarjotaan "Joutomatka Joutsaan". Muuten yritykset toimivat eri aloilla ja yhteistyö on satunnaista.

    Liikennepalvelukeskukselle on ollut aluevaraus Tammihaaran tuntumassa vuodesta 1999 alkaen mutta rakentamispäätöksiä ei ole vielä tehty. Kyläkyselyssä siihen suhtaudutaan hyvin myönteisesti (6 kannanottoa puolesta vuonna 2000 eikä yhtään vastaan). Liikennepalvelukeskukseen suhtaudutaan myönteisesti ja siihen pyritään saamaan mahdollisimman laajat palvelut, jos sellainen on Tammihaaraan tulossa.

    Lypsykarjatiloja on Angesselässä 4 kpl ja lisäksi useilla tiloilla on peltoviljelyä. Myös metsätalous on tärkeä osa kyläläisten toimeentuloa.

    14 Lähiajan toimenpiteet

    Kyläkyselyssä tärkeimmiksi lähiajan toimenpiteiksi nousivat asumisviihtyvyyden lisääminen (8 vastausta), nuorten harrastusmahdollisuudet (6), maiseman- ja ympäristönhoito (6) sekä yhteiset tapahtumat (6).

    · Ulkoilureittien viitoitus ja kartta

    · Kevyen liikenteen väylän linjaaminen nelostien varteen

    · Tapahtumien järjestäminen ja kylätiedotus

    · Kylämarkkinointi uusille asukkaille ja matkailijoille

    · Kotipalvelujen tarpeen selvittäminen ja sopivien toimintamuotojen löytäminen (asioiminen, ostosten kotiin toimitus, lastenhoito)

    · Kyläkonttorin siirto

    · Koulun monikäytön kehittäminen

    · Iltapäivähoidon ja oman esikouluryhmän mahdollisuuksien selvittäminen

    Yhteystiedot:

    Angesselän kyläyhdistys ry

    Keski-Suomen kylät ry, Vapaudenkatu 38, Jyväskylä, 0400 555 610, www.keskisuomenmaaseutu.info .

    Maaseutukehitys ry: Keskustie 41, Hankasalmi, puh. 014- 840 0321.

     

    Henrik Hausen

    Laitappa terveisiä tai palautetta! henhaus@mbnet.fi

    Takaisin alkuun

    Takaisin etusivulle