7.3.1999

Peruskorjaus ekologisesti ja halvalla


Henrik Hausen, Eeva Hallivuori, lapset: Maija 11v., Johannes 9, Anja 7.

Vanhan maalaistalon ekologinen peruskorjaus lähti siitä, että haluttiin reilunkokoiset tilat vaikka tulot olivat pienet. Eevan astma rajoitti materiaalivalintoja: hirsiä ei voinut jättää paljaaksi, vaan kaikki pinnat piti olla helposti siivottavia. Kun ulkovuoraus oli kunnossa, päätettiin sijoittaa lisäeristys sisäpuolelle ja seinät tehtiin kipsilevystä. Tuvassa ja Eevan työhuoneessa on kuitenkin puolipaneli ja seinän yläosa puukuitulevystä (Halltex).

Talosta löytyi kohta oston jälkeen pari ikävää yllätystä: lattian alla oli lattiasieni ja talon sähköliittymä oli ollut katkaistuna niin monta vuotta, että jouduimme itse kustantamaan uuden linjan ja liittymän (30 000 mk). Lattiasieneen saatiin nopeasti apua: naapurikunnan Mäntyharjun rakennustarkastaja sattui olemaan alan parhaita asiantuntijoita. Häneltä saimme selkeät ohjeet, miten luodaan olosuhteet sellaisiksi, että lattiasieni ei viihdy. Kaikissa korjauksen ratkaisuissa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja kestävyyteen.

- Paksut eristykset: 20-40 cm lasivillaa, joissakin kohdin lisäksi Halltexia (4 kerrosta eli 48 mm). Vanhat sahanpurueristeet (12,5 cm) ja hirret (n. 15 cm) tietenkin säilytettiin. Näin ollen talo on melko vedoton ja energiankulutus pieni.

- Puukeskuslämmitys klapeilla: alapalokattila ja 1 500 l lämmönvaraaja. Lämmitetään kovilla pakkasilla joka päivä, leuidolla keleillä harvemmin. Puita menee 2-3 banaanilaatikollista kerralla, vuodessa ehkä 15 m3. Lisäksi leivinuuni lämmitetään kerran viikossa, ehkä 5 m3puuta vuodessa. Puut on pääosin tuotettu itse, mutta ostettunakin klapeja saa täällä alle 100 mk kuutiolta, joten tämä on todella halpa lämmitystapa.. Kylällä on traktoriin liitettävä klapikone, joten puiden pätkiminen onnistuu päivässä tai kahdessa. 25 kW Arimax alapalokattila ja varaaja ostettiin edullisesti käytettynä. 1 500 litran varaaja sattui olemaan hyvä valinta: se lämpiää nopeasti ja vie vähemmän tilaa. Hyvin eristetty varaaja (tehdaseristetty) olisi kuitenkin ollut parempi varsinkin kesällä, nyt suihkuvesi ei pysy lämpimänä kuin pari päivää lämmityksen jälkeen. Varaajasta on vedetty johdot talon eteläseinälle auringonkerääjää varten, ehkä sillä tulevaisuudessa tuotetaan ainakin kesän lämpimät vedet.

- Kompostivessa Raimo Liljan (puh.015-161144) idean ja Heikki Hatakan (015-418754) suunnitelman pohjalta. Pääperiaate on, että rakenne on järeä ja yksinkertainen. Se on kestävä, kun siinä ei ole kuluvia tai helposti särkyviä osia ja helppo hoitaa, kun kompostisäiliö on tarpeeksi iso, niin että kompostimullan tyhjennysväli on ollut jopa kolme vuotta. Kompostitilaa on noin 2 m3 ja aputilaa hieman vähemmän. Kompostisäiliö on muurattu betoniharkoista (7,5 cm paksut), se saa lämpöä viereisestä pannuhuoneesta ja tuuletus tapahtuu painovoimaisesti omassa hormissa samassa piipussa kuin lämmityskattilan hormi. Tyhjennys tapahtuu omasta luukustaan suoraan ulos (ehdottoman tärkeä), kompostisäiliön ja apuhuoneen seinä sekä luukku on tietenkin hyvin eristetty. Vessan sijoitus puoleen kerrokseen oli onnistunut, kun talossa ei ole kellarikerrosta. Ainoa ongelma on ollut ajoittaiset kärpäsesiintymät ja siksi käytetään nykyään kesällä tuuletinta. Riittävä kuivikkeiden käyttö torjuu osaltaan kärpäs- ja hajuongelmat. Olemme käyttäneet mm. puusepältä saatuja kutterinlastuja, syksyllä haravoituja lehtiä, sahanpuruja, turvetta, olkia jne. Kompostoituvat keittiöjätteet pannan kaikki myös kompostivessaan, erillistä kompostoria ei tarvita.

- Jätevedet menee yhden saostuskaivon kautta kivipesään, josta ne imeytyvät maahan. Saostuskaivoa ei ole vielä kertaakaan tarvinnut tyhjentää.

- Rakennusaineet: tavoitteena ekologiset, kauniit ja kauniisti vanhenevat. Vanhat materiaalit on mahdollisuuksien mukaan käytetty hyväksi: lattiat, ikkunat, ovet jne. on vain korjattu ja maalattu uudestaan.

- Yläkerran puulattia (kuusilautaa) on vahattu karnaubavahalla (Kymen palokärki Ky:n Entisöintivaha, ostettu Ruohonjuuri-kaupasta Helsingin keskustasta). Muutenkin on suosittu puuta. Alakerran puolipaneli on perinteistä helmipaneli-mallia (höyläsi naapurikunnassa Hartolassa toimiva T:mi Eero ja Timo Horppila). Alakerran lattia ja muutkin kohteet on maalattu vesiliukoisella maalilla. Tästä on sekin etu, että pinta on helppo korjata. Värit valittiin perinteisistä Permo lattiamaalikartalta ja Tikkurilan perinnemaalikartasta. Useimmissa seinissä on tapetit ja pesuhuoneessa värikkäät kaakelit.

- Ulkoseinä maalattiin itse keitetyllä keltamultamaalilla. Tämä oli halpa ja helposti korjattava vaihtoehto, joten siihen päädyttiin, vaikka seinässä oli vanha irti hilseilevä lateksimaali. Lisäksi piti saada mahdollisimman "hengittävä" pinta, koska osasta taloa puuttui ilmarako verhoilun takaa. Raaputtamisessa oli kova työ, mutta hyvillä työkaluilla (kovapalateräkaapimet, kuumailmapuhallin jne.) ja talkooavulla sekin onnistui. Itse maalaus meni kylän talkootyönä yhdessä aamupäivässä. Keltamulta on pysynyt seinässä melko hyvin ja se on helppo uusia: ei tarvitse raaputtaa pois, harjaaminen riittää. Keltamulta vaalennettiin hieman liitujauhoilla.

  • Keltamultaohje (50 l eli talon kertamaalaus):
    Vettä 45 l pataan.
    Vehnäjauhoja 3,5 kg sekoitetaan hyvin kylmään veteen.
    Sinkkisulfaatti 2 kg, sekoitetaan kuumaan veteen ja lisätään jauhovelliin (punamullan kanssa käytetään rautavitrilliä).
    Keitetään tunnin, annetaan jäähtyä jonkun verran.
    Liitujauhoja 4 kg, 5 l vettä. Liitujauhot sekoitetaan hyvin kylmään veteen ja annetaan liota siinä vähintäin tunti. Sekoitetaan jauhovelliin kovasti hämmentäen, muuten tahtoo kiehua yli.
    Keltamultaa, vähintäin 10 kg lisätään hämmentäen! Keltamultaa niin paljon, että maali peittää kerralla (kokeile pienellä määrällä).
    Keitetään 2 tuntia.
    Kylmäpuristettua pellavaöljyä 3 l lisätään.
    Suolaa 100 g lisätään, parantaa maalin säilyvyyttä, sekoitetaan.
    Ohennetaan tarvittaessa suolavedellä.
  • - Talon lattia uudistettiin multapenkkilattiasta rossipohjaksi, eli talon alla on perustuksen aukoista tuulettuva ilmatila. Tämä on ehdottomasti varmin tapa estää maan kosteuden nouseminen rakenteisiin ja esim. lattiasienen tai homeongelman ilmaantuminen. Lisäksi se on radonvarma rakenne. Pannuhuone, pesuhuone ja kompostisäiliö perustettiin kuitenkin ns. uivalle betonilaatalle.

    - Sähköä ei käytetä lämmitykseen muuten kuin talon jäädessä tyhjäksi matkojen takia (varaajassa on sähkövastus varalämmityslähteenä). Kodinkoneet ovat sähköä säästävää mallia, esim. 200 litran Gram:in LER 200-jääkaappi kuluttaa vain 90 kWh vuodessa ja valaisimissa käytetään etupäässä pienloisteputkia.

    - Vesijohdot saatiin rajoitettua pannuhuoneen ja pesuhuoneen nurkkaan, myös tiskipöytä ja yläkerran siivousallas ovat tällä alueella. Näin vähennetään vesivahinkojen riskiä.

    - Remontti maksoi kolme kertaa enemmän kuin mitä ensimmäisissä laskelmissa arvioin, mutta silti alle 2 000 mk/m2 (+ paljon omaa työtä..). Olen vankasti sitä mieltä, että läheskään samankokoista uutta taloa ei olisi saanut samalla hinnalla, vaikka tämä oli usein vastaan tuleva väittämä kun aloitimme remonttityöt.

    - Asiantuntija-apua jouduttiin käyttämään paljon ja käytettiinkin. Kuitenkin pää on pidettävä kylmänä ja ratkaisut on tehtävä itse, esimerkiksi eristyksiä laitettiin kaksi kertaa enemmän, kuin mitä paikkakunnan kirvesmiehet olisivat laittaneet. Ja kun lämmönvaraajan koosta kysyttiin mm. VTT:n kotimaisten polttoaineiden laboratoriosta ja Työtehoseurasta niin suositukset heittivät 1 500 litrasta 3 000 litraan.

    - Ostopäivä 1.8.1988, rakennuslupa 5.6. 1989, muutto 18.12.1990 (alakertaan), yläkerran ja kompostivessan käyttöönotto tammikuussa 1992, loppukatselmus 7.2.1992.

    - Asuntopinta-ala: alakerta 77 m2, yläkerta 64 m2, yhteensä 141 m2, josta kuitenkin alle 1,60 m korkeaa 20 m2. Lisäksi kuisti 8 m2, halkoliiteri pannuhuoneen yhteydessä 6 m2, sauna 5 m2 maakellari sekä ulkorakennuksissa hellahuone, aittoja, navetta, autokatos, liiteri jne.

    - Eristyspaksuudet:

    Alakerran lattia: tervapaperia+ 20 cm villaa(3x8 tuuman parrut) +sanomalehtipaperia + lauta,
    hirsiosan seinät: paneli+tervapaperi +100 mm villa+sanomalehtipaperia +hirsi,
    yläosa 48 mm halltex puukuitulevyä + tervapaperia +50 mm villaa + paperia + hirsi,
    lautarakenteinen osa: kipsilevy + muovi + 125 mm villaa + 125 mm purua + tervapaperi,
    yläkerta: kipsilevy + muovi + 25 .. 37,5 mm villaa + tuulensuojalevy,
    väliseinät 100 mm purua.
     

    Henrik Hausen

    Kompostikäymälän rakentaminen ja käyttö, 20 mk, (38 s.), 1993. Alan hyvä opas, tilattavissa Suomen luonnonsuojeluliitosta

    Palaute: henhaus@mbnet.fi

     Takaisin alkuun

     Takaisin etusivulle