Henrik Hausen

Huom. Nämä tiedot ovat vuodelta 2003!.

Toimin Etelä-Savon kyläasiamiehenä eli alueemme kylien apurina - erityisesti yhteisötalousneuvojana. Tämä tarkoittaa, että edistän kyläläisten talouteen ja toimeentuloon liittyvää yhteistoimintaa: yrittäjien yhteistyötä, osuuskuntia ja yhdistysten taloudellista toimintaa mutta myös kyläsuunnittelua, hankkeiden rakentamista jne.

Kyläasiamiehenä toimin Suomen kylätoiminta ry:n (SYTY) kylätaloushankkeen Etelä-Savon aluehankeen vetäjänä. Näitä aluehankkeita on kaikkiaan 19 ja kolleegoja tapaan useamman kerran vuodessa SYTY:n osaajakursseilla. Työnantajani on Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky). Kylätaloushankkeen puitteissa järjestän kursseja ja seminaareja.

Vuonna 2002 toimin PERTUNMAAN KYLIEN MAHDOLLISUUDET -hankkeen vetäjänä. Järjestin kyläkokouksia ja keskusteluja, kyläkyselyitä ja kirjoitin kylille kyläsuunnitelmia. Hanke rahoitettiin Leader-tuella. Lisäksi kirjoitin Etelä-Savon kyläohjelman, jolla on tarkoitus innostaa alueen kyliä kyläsuunnitteluun, hanketyöhön, tiedottamiseen, palvelujen kehittämiseen, kyläyrittämiseen jne. Keväällä 2003 kirjoitin myös Joutsan Angesselän kylän kyläsuunnitelman aiemmin tehtyjen keskustelujen ja kyläkyselyjen pohjalta.

Kansantaloustieteen opinnot Jyväskylän yliopistossa aloitin 1995. Opiskelu puolet nuorempien kurssikavereiden kanssa on mukavaa ja olen jo valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi. Maisterin opinnoistakaan ei puutu enää kuin gradu. Opintojen ja nykyisen päätyöni ohessa kirjoitan lehtijuttuja, hoidan kirjanpitoja ja kotisivuja yms.. Olen myös tehnyt opettajan sijaisuuksia Pertunmaan yläasteella ja haastatellut Pertunmaalaisia yrittäjiä kunnan maaseutuelinkeinohankkeessa.

Pertunmaalla olen mukana käynnistämässä partiotoimintaa. Lippukunta Pertun Tähkäpartio ry perustettiin marraskuussa 2001 ja tällä hetkellä toimii kaksi sudenpentulaumaa ja kolme vartiota. Toimin lippukunnanjohtajana ja aktiivisessa porukassa se on tosi antoisaa. Nuorena olin mukana Grankulla Scoutkår:in toiminnassa 1964-79 eri tehtävissä sudenpennusta Örn-vartion johtajaan ja vaeltajavartio Nöten:in johtajasta lippukunnan sihteeriin. P arasta antia oli itse järjestetyt vaellukset ja lyhyemmät yöretket, joita parhaimmillaan teimme parikymmentä vuodessa.

Toimin maatalouslomittajana kokopäiväisesti 1985-1995, syyskuusta 1995 lähtien milloin säännöllisemmin milloin satunnaisemmin. 1985 alkaen toimin neljä vuotta Heinolan maalaiskunnassa ja sitten  Pertunmaalla, jossa toimin myös luottamusmiehenä. Pidän kovasti lomittajan työstä: käytännön puurtamisesta yhdessä isäntien ja emäntien kanssa. Olen työskennellyt noin sadalla itähämäläisellä maatilalla ja voin jo sanoa pärjääväni, vaikka tilanteet vaihtelevat mitä tulee eläimiin, koneisiin ja ihmisten kanssa työskentelyyn. Lomittajan työ oli aikaisemmin järjestetty mielekkäästi urakkatyönä, rajoituksia on nyt tullut jatkuvasti lisää. Vaikka työaika jakautuu hankalasti aamun ja iltaan, niin oma vapaus järjestää työaikaa ja -tapoja tekee siitä mielekkään.

Olen paikallisen Päijänne-LEADER+ -toimintaryhmän hallituksen jäsen. Toimintaryhmän nimi on Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry ja toiminta-alue Asikkalan, Padasjoen, Sysmän, Hartolan, Heinolan ja Pertunmaan kuntien alue. Yhdistys toteuttaa yhdessä alueen asukkaiden, kylätoimikuntien ja kuntien kanssa laadittua Päijänne-LEADER+ -ohjelmaa vuosina 2001-2006. Ohjelman puitteissa rahoitetaan alueen asumisviihtyvyyteen ja yrittämiseen liittyviä hankkeita. Ylläpidän myös toimintaryhmän www.paijanne-leader.net -verkkosivuja.

Opinnoistani on vielä kesken lopputyö eli gradu . Se käsittelee maaseudun elinvoimaisuutta . Aluetaloustieteessä ei ole kovin paljon käsitelty maaseudun taloutta. Olen kartoittanut niitä tekijöitä, joita pidetään tärkeänä maaseutualueen elinvoimaisuuden kannalta. Maatalous on vain osa maaseudun taloutta, mutta monestakin syystä tärkeä - ruuan tuotanto on maaseutuväestölle luonteva toimeentulon lähde. Esimerkkinä arvioinkin vaikutuksia maaseudun elinvoimaisuuden kannalta, jos maatalous siirtyy luomu menetelmiin. Tätä on tarkoitus arvioida skenaarioiden avulla. Skenaariotutkimuksia olen tehnyt jo aikaisemmin, energiasta (Ylipitkän aikavälin energiavaihtoehdot Suomessa (1983),  Sähkön säästön ja hajautetun sähköntuotannon mahdollisuudet (1988)).

Joutsassa vedin EU:n rakennerahaston tukemaa maaseutuhanke tta vuosina 1998-99. Yhdessä kunnan viiden kylätoimikunnan kanssa tehtiin asukaskyselyjä, järjestettiin ATK-kursseja ja kehitettiin uutta toimintaa ja ennen kaikkea uutta toimintakulttuuria kylille. Joutsan kylät ovat yllättävän aktiivisia ja luottavaisia mahdollisuuksiinsa.  Kyläkyselyissä korostettiin maaseudun rauhaa ja luontoa vetovoimatekijöinä, joten "kehittämistä" on tehtävä herkällä kädellä. Katso alla linkki "Tuliko Joutsan kylistä omaehtoisia kehittäjiä"..

 Tein kotitalossamme ekologisen peruskorjauksen vuosina 1989-92. Noin sata vuotta vanhaan maataloon saatiin melko edullisesti alhainen energiakulutus, puulämmitys, kompostivessa ja viihtyisät huoneet. Vanhaa säästettiin missä vain voitiin ja etenkin "talon henki" pyrittiin säilyttämään. Ulkoseiniin keitettiin keltamultaväriä ja uusiin lattioihin käytettiin karnaubavahaa. Nyt asumme aivan hävyttömän halvalla mikä osaltaan teki mahdolliseksi toimia eri järjestöissä, viettää paljon aikaa lasten kanssa sekä lähteä opiskelemaan, ensin minä 1995 ja sitten Eeva 1998.

Kylätoimikunnissa olen toiminut vuodesta 1986, jolloin olin mukana perustamassa Paistjärven kylätoimikuntaa Heinolan maalaiskunnassa. Joutsjärvi-Ruorasmäen kylätoimikunnassa olen hoitanut niin sihteerin, rahastonhoitajan kuin puheenjohtajankin tehtäviä. Ruorasmäen kylälehteä Markkinarakoa toimitin vuosina 94 ja 95. Järjestämistämme tapahtumista on jäänyt mieleen lauluillat, rantakalaillat ja koulutustilaisuus luomukotieläinhoidosta. Kova kamppailu käytiin kyläkoulusta. Kaikkien kahdenkymmenen oppilaan huoltajat olivat lakkauttamista vastaan, mutta oman kylän ulkopuolelta ei tukea koululle juuri löytynyt. Kyläni tärkein voimannäyttö on ollut viime vuosien iltamat ja näytelmät.

Olen myös mukana tekemässä kylähistoriikkia , johon kirjoitin jo alkumuistion kylän asutuksesta. Olemme myös haastatelleet vanhempia kyläläisiä ja tonkineet kunnan arkistoa minkä olemme kerkineet. Vielä pahasti kesken, mutta hiljaa hyvää tulee...

Ennen kylätoimintaa aktiivisuuteni suuntautui ympäristöliikkeeseen . Toimin mm. monta vuotta ydinvoimavastaisessa liikkeessä. Seuraan vieläkin energia-asioita, mutta keskustelu näyttää juuttuneen aika lailla paikoilleen. Aivan kuten ympäristöliikkeessä, niin myös kylätoimikuntaliikkeen voima ja heikkous ovat siinä, että niissä tapaa niin erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Nuorena olin aktiivinen partiolainen, sudenpennusta lippukunnan sihteeriksi asti ja muutenkin tuli liikuttua paljon luonnossa.

Talousasioita olen hoitanut etenkin eri järjestöissä vuodesta 1977 lähtien, jolloin löysin itseni ruotsinkielisten teekkareiden opiskelijajärjestön TF:n hallituksesta talousvastaavana ja suositun diskon ja opiskelijaravintolan pyörittäjänä. Nykyään hoidan mm. Pertunmaan käsityöläisten talousasioita. Käsityöläisten Talvikki-myymälä toimii käsityöläisten yhteisenä myyntipaikkana ja vuosittainen myynti on jo yli 260 000 mk.

Lomittajan työssä heräsi kiinnostus eläinten käyttäytymiseen, jota syvensin lukemalla etologiaa, mm. Per Jensenin ja Heli Castrenin tutkimuksia. Mehiläisten hoito on antanut paljon lisää virikkeitä luonto- ja eläinharrastuksilleni.

Elektroniikkaa ja ATK:ta olen harrastanut pitkään. Ensimmäiset radioni rakensin isäni kanssa noin kymmnevuotiaana ja ensimmäiset tietokoneohjelmani tein 1975 Basic- ja Algol-ohjelmointikielillä ja reikäkorteille. Nykyisin kiinnostaa tekstien ja kokonaisten kotisivujenkin suunnitteleminen Internetiin ja jonkun verran toimin myös kyläläisten ja muiden tuttavien mikroavustajana. Autan mm. mikrojen uusien laitteiden asennuksissa, verkkoyhteyksien ja muiden asetusten säädöissä sekä virusten poistossa.

2.10.2003

Henrik Hausen

Laitappa terveisiä tai palautetta! henhaus@mbnet.fi

Takaisin alkuun

Takaisin etusivulle