Joutsjärvi-Ruorasmäen kyläsuunnitelma

 

Hyväksytty kyläkokouksessa 7.11.2002

 

Johdanto

Joutsjärvi-Ruorasmäki eli Ruorasmäen talouskylä on Pertunmaan pienin talouskylä noin 150 asukkaallaan. Se sijaitsee kunnan pohjoisosassa rajoittuen Hartolaan, Joutsaan, Hirvensalmeen, Lihavanpään talouskylään, Pertunmaan kirkonkylään ja Mansikkamäen kylään.

Kylässä on paljon kesämökkejä suurten järvien Suonteen, Ison Suojärven, Haukilammen, Lylyksen ja Joutsjärven ansiosta. Sekä Ruorasmäen että Kolilan (Joutsjärvi) kylien keskustat, viljelyaukeamat ja tilojen talouskeskukset muodostavat arvokkaita maaseutumaisemia. Mäiltä, erityisesti Kassinmäeltä ja Hevoskankaalta on laajat näkymät pelloille ja metsiin, Kassinmäen huippu on tosin suljettu yleisöltä. Isosuo on suojeltu ja kunnan omistuksessa oleva Lylyksen hiekkakangasta on käytetty leirialueena.

Isompia venevalkamia on Suonteen rannalla kaksi: kunnan rakentama Iivarinlahti jossa on 20 venepaikkaa ja kyläläisten rakentama Hirvilahden satama jossa on noin 40 venepaikkaa. Lylyksessä on kunnan ylläpitämä uimapaikka ja kylätalon pihassa jalkapallokenttä.

Kylätalona toimii entinen koulu (lakkautettu 1998), jossa kokoontuu mm. voimisteluryhmä ja nuorten kerho. Koulun tontti on saatu lahjoituksena Kassin ja Tuomaalan talojen silloisilta isänniltä Fanny Lehtimäeltä ja Antti Stadstjenarilta vuonna 1914. Koulun kenttä ja valaistu kuntorata-hiihtolatu on kylätoimikunnan talkoilla rakentamat ja mm. 10 lahjoituksena saatua omenapuuta koululaisten istuttamat. Kylätalon pihapiiriä on myös kunnostettu talkoilla ja siihen on istutettu lahjoituksena saadut 10 jalopuuta ja 10 marjapensasta. Jalopuita on istutettu myös Joutsantien varteen ja Hirvilahteen.

Joutsjärvi-Ruorasmäen kylätoimikunta perustettiin 18.4.1989 ja sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi opettaja Tapio Numminen. Rekisteröity kyläyhdistys perustettiin kyläkokouksessa 14.11.2000. Kyläyhdistyksen hallitusta sanotaan edelleen kylätoimikunnaksi.

 

Kyläsuunnitelman laatiminen

Kyläsuunnitelma laaditaan osana Pertunmaan kylien mahdollisuudet -hanketta. Kyläsuunnitelmaa ideoitiin kylätoimikunnassa 18.1, 1.4 ja 3.11 sekä kyläkokouksissa 4.4. ja 7.11.2002.

Kyläkysely tehtiin huhti-toukokuussa. Kyselylomakkeet jaettiin 88 postilaatikkoon ja postitettiin lisäksi kesäasukkaiden kotiosoitteisiin. Vastauksia tuli 30 joista "vakiasukkaita" 13 ja kesäasukkaita 17 perhettä. Kun kylässä asuu vakituisesti noin 60 perhettä niin vastausprosentti näiden osalta on hieman yli 20. Vakituisista asukkaista vastasivat 4 joutsjärveläistä ja 9 ruorasmäkeläistä perhettä. Kesäasukkaista vain yksi oli Joutsjärven puolelta.

Tarkka tilastoaineisto tätä suunnitelmaa varten on ollut käytössä Ruorasmäen postinumeroalueelta, joka käsittää melkein koko talouskylän, kuitenkin vain Kurkivehmaantielle länteen. Myös Älymäki ja Riutantien talot jäävät Pertunmaan postinumeroalueen puolelle etelään. Itään postinumeroalueeseen kuuluu koko Myntintie mutta ei Rajaniemi, Ruoni tai Sydänmaan alueet, jotka jäävät Lihavanpään puolelle. Tilastoista saadaan hyvä kuva kylän asukasmäärän kehityksestä, tuloista, asumisesta, työpaikoista, koulutustasosta, muuttoliikkeestä jne. vuosina 1995-2001 (Suomi-CD 1996, 1998 ja 2002).

 

Kylän historiaa

Kylän historiasta on tekeillä historiikki. Alue on keskiajalla ollut Hämäläisten erätalousalue Savon rajalla. Ensimmäiset kaksi taloa mainitaan vuoden 1550 maakirjoissa. Hämeen ensimmäisen henkikirjan mukaan vuonna 1634 Ruorasmäen alueella asui 35 henkeä. 1720-luvun taloluetteloissa mainitaan ainakin seuraavia taloja: Ruorasmäki (1 talous, 1 torppa / 0,25 manttaalia), Kukko(la) (2 taloutta, 5 torppaa ja 1 mäkitupa / 0,5 manttaalia), Kassi(la) (1 talous), Mäkelä (1 talous, 2 torppaa, 1 mäkitupa / 0,25 manttaalia) ja Joutsjärven puolelta Puhari (0,33 manttaalia) ja Koljonen (0,33 manttaalia).

Joutsjärven kylä on kuulunut Hartolaan ja Ruorasmäki Joutsaan. Joutsan ensimmäiseen vuonna 1912 valittuun kunnanvaltuustoon kuului mm. Antti Stadstjenare ja A. Särkkä, Hartolan 1917 valittuun valtuustoon Artturi Hoskola ja Juho Uotila.

Pertunmaan seurakunta perustettiin 1924 ja ensimmäiseen kirkkovaltuustoon kuului mm. Antti Stadstjenare ja Heikki Suuronen, Stadstjenare myös kirkkoneuvostoon. Kunta perustettiin 1925 ja aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1926. Poliittisesti kuntalaiset jakautuivat melko tasan: ensimmäisissä vaaleissa porvarillinen vaaliliitto sai 9 paikkaa ja sosialistinen 8. Artturi Hoskola oli Pertunmaan kunnanvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja 1926-28. Juho Evert Palsa oli toinen joutsjärveläinen ensimmäisessä valtuustossa ja hän oli myös kunnanhallituksen jäsen 1926-1950 (24 vuotta !). Ruorasmäen ensimmäinen edustaja Pertunmaan valtuustossa valittiin vasta 1929: suutari Antti Ripatti, muutenkin Ruorasmäki on ollut melko huonosti edustettuna valtuustossa.

Karjalaiset siirtolaiset toivat uutta aktiivisuutta kylälle jossa 1950-60 -luvuilla oli kolme kauppaa, 2 koulua, posti, valokuvaamo jne.

Kylän historia on ollut laajasti ja monipuolisesti esillä kylänäytelmissä ja kiinnostus kylän historiaan ja perinteisiin on suuri. Vuonna 2000 esitettiin jopa uuden näytelmä- ja perinneyhdistyksen perustamista, mutta työtä päätettiin jatkaa kylätoimikunnan puitteissa.

 

Asukkaat

Ruorasmäen postinumeroalueen asukasmäärä on laskenut kuudessa vuodessa (1994-2000) 173 asukkaasta 143:een eli 17 % (koko kunnassa samana aikana 7 %) Eläkeikäisten osuus on noussut 29 %:iin mikä on kolme prosenttiyksikköä yli kunnan keskiarvon ja kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2000 kylässä asui vain 3 alle kouluikäistä lasta. Onneksi sen jälkeen tänne on syntynyt ainakin 4 lasta. Kyläkyselyyn vastanneiden perhetyypit ja ikäjakauma on esitetty seuraavissa kaavioissa:

Kylään muuttaa enemmän uusia asukkaita kuin yleensä luullaan, noin kaksi perhettä vuodessa. Esimerkiksi vuonna 1999 kylään muutti 9 henkilöä, pois muutti 7, joten nettomuutto oli + 2. Kyläkyselyyn vastanneista vakituisista asukkaista kylällä on "aina" asunut vajaa puolet (7 perhettä). Kesäasukkaista suurin ryhmä on 4-9 vuotta kylällä kesiään viettäneet. Yhteensä kaikki vastaajat ovat vaikuttaneet kylällä seuraavasti:

 

Tilaston mukaan kylän asumisväljyys (42 m2/henkilö) on Pertunmaan suurin. Asunnoista kolme neljäsosaa on rakennettu ennen 1960-lukua. 1960-80-luvuilla rakennettiin noin yksi asunto kahdessa vuodessa, 1990-luvulla vain yhteensä kaksi uutta asuntoa.

Vastaajista kukaan ei ilmoittanut varmasti muuttavansa pois lähivuosina ja vain yksi "mahdollisesti". Vastanneista 17 kesäasukasperheestä jopa 6 haluaisi asua vakituisesti Pertunmaalla. Syynä mainitaan luonto ja viihtyminen kylässä sekä esteinä työpaikat ja palvelut.

Tyhjiä taloja löytyy lähinnä pieniä ja huonokuntoisia. Osa tyhjenevistä taloista jää kesäkäyttöön. Hyväkuntoiset talot ja rantapaikat myydään melko nopeasti.

 

Työpaikat ja toimeentulo

Työpaikkaomavaraisuus on Pertunmaan kylien alhaisin. 36 % työssäkäyvistä saa toimeentulonsa omasta kylästä, maa- ja metsätaloudesta (työpaikkatiedot vuodelta 1999!). Muut käyvät töissä kirkonkylässä, Hartolassa, Mikkelissä ja Helsingissä.

Maatalousyrittäjien määrä on laskenut. Vuonna 1993 se oli 30, vuonna 1999 tilastojen mukaan vain 16. Suhde on sama kuin koko kunnassa, jossa määrä laski 273:stä 143:een. Maatalousyrittäjien osuus on kuitenkin edelleen suuri:

 

Ruorasmäki

Pertunmaan kunta
  1993, h 1993, % 1996, h 1996, % 1996, h 1996, %
Palkansaajat 19 28 % 25 46 % 503 57 %
Maatalousyr 30 45 % 16 30 % 143 16 %
Muut yrittäj. 3 4 % 3 6 % 102 12 %
Työttömät 15 22 % 10 19 % 135 15 %

 

Keskitulot (68 000 mk/asukas, 137 000 mk/talous vuonna 1999) ovat kunnan alhaisimmat.

 

Kun kyläkyselyssä kysyttiin 1-2 tärkeintä toimeentulon lähdettä, jakauma vakinaisilla asukkailla oli seuraava:

  vakinaiset asukkaat kesäasukkaat
palkkatyö

4

8

maatilatalous

4

-

metsätalous

5

-

muu yritystoiminta

4

4

eläke

2

7

Kesäasukkaat edustavat monia ammatteja: opettaja, työnsuunnittelija, insinööri, suunnittelija, valokuvalaborantti, rakennusmestari, eläkeläinen, yrittäjä, kokki, johtaja, opiskelija, projektipäällikkö, tietoliikenneasentaja, rakennustyöläinen, perhepäivähoitaja, vartija, osastopäällikkö ja kotirouva. Noin puolet näistä ilmoittaa halukkuutta yhteistyöhön kylän yritysten kanssa, mm. tietotekniikan, alihankinnan ja suunnittelun aloilla. Käytännössä tällaisen yhteistyön kehittäminen olisi tärkeää. Mitä enemmän kyläläiset ja kesäasukkaat ovat tekemisissä toistensa kanssa, sitä helpompi on tehdä yhteistyötä. Myös yrityskummina toimii jokunen kesäasukas.

Kylän yrityksistä mainittakoon Konepaja Arto Pekkola, Maggin luontaiset ja Olo-ilo. Kyläläiset tarjoavat palveluja ja tuotteita mm. kunnan palveluhakemiston ja internetsivujen kautta erittäin laajasti: eläinlääkäripalveluja, mökkien vuokrausta, mökkipalveluita, aamiaismajoitusta, koiravaljakkosafareita, ratsastusta, hevoskasvatusta, neuleita, valokuvausta, hanurimusiikkia, muurausta, kirvesmiespalveluita, koneurakointia, lumen linkousta, metsänraivausta, maataloustuotteita, polttopuuta jne.

Kyläläisten koulutustaso on tilaston mukaan hieman korkeampi kuin kunnassa keskimäärin, vähintään ammatillinen tutkinto on 45 %:lla yli 17-vuotiaista (Pertunmaa 42 %, koko maa 58 %).

 

Järjestötoiminta, tapahtumat. Kylän ilmapiiri.

Kylällä toimii kylätoimikunnan ja sen näytelmäpiirin lisäksi mm. Kisailijat, metsästysseurat, kalastuskunta, lähetyspiiri. Kylätalolla kokoontuu 4H-kerho ja naisten voimistelupiiri, kesällä nuorten yleiskerho jossa mm. pelataan jalkapalloa (perjantaisin klo 17-20).

Vuosittaisia tilaisuuksia on runsaasti: Maljakivihiihdot, kesän avaus/lauluilta, rantakala/kyläiltamat, Kukon kierros hölkkätapahtuma, puurojuhla ja kyläkokoukset keväällä ja syksyllä. Erityisesti näytelmä- ja kyläiltamatoimintaan osallistuu kesäasukkaita ja se vetää katselijoita muualtakin. Myös Maljakivihiihto Suonteella on viime vuosina koonnut paljon väkeä.

 

Kyläkyselyssä omalle kylälle kaivattiin harrastustoimintaa, erityisesti tanssia.

Useimmat vastaajat ovat osallistuneet kylän yhteisiin tilaisuuksiin, vain 4 vastaajaa ilmoittaa, etteivät osallistu koska haluavat rauhoittua mökillään.

 

Kylän kehittämistoiminta ja edunvalvonta

Kylällä on aktiivinen talkooperinne ja eri ryhmät ovat saaneet aikaiseksi mm. seuraavaa: valaistu pururata/hiihtolatu, jalkapallokenttä, laituri, moottorikelkkareitti, jalopuuistutukset jne. Kolme vesistönkunnostushanketta on menossa.

Kyläkyselyyn vastanneet arvostavat ylivoimaisesti eniten vapaa-aikaan liittyvää kylätoimintaa. Kysyttäessä mikä kylän yhteistoiminnassa on ollut parasta, tapahtumat saavat ylivoimaisesti eniten ääniä:

 

Myös kun kysyttiin minkälaista toimintaa tarvittaisiin lisää, vastaukset liittyivät vapaa-aikaan: tarinatuokiot kylän historiasta, kioskikahvila, siivoustalkoot, tanssit, liikuntatapahtumat, sienikurssit, lauluillat jne.

Kyläkyselyssä esitetyt hankeideat saivat kannatusta seuraavasti:

Maallemuuton edistäminen oli esillä useassa keskustelussa. Tilastotiedon mukaan kylälle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita, mutta vielä hieman enemmän muuttaa pois. Asunnoille olisi ilmeisesti kysyntää ja niiden myyntiin saamiseksi on kartoitettu kylän autiotilat pariin otteeseen. Myös yksityiset kiinteistönvälittäjät toimivat alueella aktiivisesti. Aluearkkitehti kehottaa kyliä varautumaan osayleiskaavan laatimiseen. Tulisi harkita muitakin keinoja saada lisää asuntoja tarjolle.

 

Kylämaisema, luontoympäristö, nähtävyydet ja näiden kehittäminen

Kun kysytään kylän tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä, ensimmäiseksi nousee esille luonto.

Myös avoin peltomaisema ja kotieläimet ovat tärkeä osa maaseutua, vaikka vastaajissa ei ole kuin 4 maanviljelijäperhettä, niin vaihtoehto "pellot ja eläimet" saa sekin 12 ääntä viihtyvyystekijänä. Kannatusta saavat myös rauha, turvallisuus, metsätalousharrastus ja omat juuret kylällä.

Tärkeimpinä maisemakohteina pidetään järviä ja rantamaisemia, erityisesti Suontee ja Maljakivet (eli Sokerikivet tai Pikarikivet, rakkaalla lapsella on monta nimeä). Myös Kassinmäki, Suurisuo ja pihapiirit keräävät mainintoja.

Kesäasukkailta kysyttiin mikä ympäristöongelma koetaan pahimmaksi kylällä. Pahimpana pidettiin metsien avohakkuut (9 vastauksessa), vesistöjen likaantuminen (5), jätehuolto (3) sekä yksittäisissä vastauksissa liikenne, moottoriveneiden melu ja ränsistyvät rakennukset.

Kylämaisemaa pyritään hoitamaan: rakentaminen ohjaamaan niin että selkeä kylärakenne säilyy, näkymät järville pyritään pitämään auki jne. Kylämaiseman pusikoituminen Joutsantien länsipuolella koetaan ongelmaksi.

 

Rakennukset ja liikuntapaikat, kunnallistekniikka.

Vesijohdon ja viemärin tarvetta on kartoitettu kesällä kyselyllä, käytännön kyselytyön tekivät kylätoimikunnan aktiivit. Kyselyn perusteella vesijohdolle on liian pieni ja hajanainen kysyntä.

Kylätalo on erittäin hyvässä kunnossa, ja nyt raivauksen jälkeen ovat kunnossa myös piha-alueet. Kenttä kaipaa uutta soraa tai kivituhkaa tasoittamista sekä verkon tien puolelle. Myös valaistu latu on kunnostettu.

Moottorikelkkareitti on huonossa kunnossa, vesakoitunut ja kivinen. Matkailuyrittäjät eivät tällä hetkellä uskalla suositella reittiä asiakkailleen. Reitti on kylätoimikunnan suunnittelema mutta kunnan ylläpitämä.

Iivarinlahden satamasta puuttuu vessat ja jäteastiat, Hirvilahdessakin jätehuolto kaipaisi parannusta. Lylyksen uimaranta kaipaisi raivausta ja uuden laiturin.

Joutsantien liikennekuriin toivotaan parannusta, alueella on 60 km nopeusrajoitus, mutta ajonopeudet ovat yleisemmin 80 – 100 km/h. Kuitenkin tiellä ulkoillaan ja tien varrella noin 13 koululaista odottaa kyytiä joka aamu.

 

Kylän palvelut. Kylätalon kehittäminen.

Perinteiset julkiset ja kaupalliset palvelut ovat hävinneet kylältä: posti, kirjasto, äänestyspaikka, kauppa, koulu… Tilalle on tullut luontaishoito ja vilkastunut vapaa-ajantoimintaa mutta ei juuri muuta. Kylätalo on nyt tärkein julkinen "palvelu" kylällä. Kylätalon kehittäminen julkisena monipalvelupisteenä sai erittäin laajan kannatuksen (21 vastausta, kts. yllä) joten ainakin jos kyläläisiltä ja kesäasukkailta kysytään, niin se säilyy kyläläisten käytössä eikä myydä.

Kyläkyselyssä uudet palvelut eivät saaneet paljon kannatusta. Useimmin toivottiin kesäkioskia, ehkä enemmän tapaamispaikaksi kuin kauppapaikaksi.

Kylätalolla on tasaisesti käyttöä järjestöjen kokoontumispaikkana, nuorten kerhojen ja voimistelupiirin tilana, kylänäytelmien ja iltamien pitopaikkana sekä ulkoliikunnan tukikohtana. Kyläläiset ovat osallistuneet aktiivisesti pihan sekä hiihtoladun kunnostukseen. Kunta ylläpitää ja lämmittää taloa ja se on kyläläisten käytössä kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Esimerkiksi kyläkokouksia olisi vaikea järjestää muualla kuin kylätalossa.

Esillä olleita ideoita taloon sijoitettavista uusista palveluista ovat mm. kirjasto, lasten päivähoito, vanhusten ateriapalvelut, kesäkahvila/ravintola, käsitöiden myynti ja kyläkonttori atk-palveluineen.

Ruorasmäen oppilaat menivät Ruorasmäen koulun lakkautuksen yhteydessä vuonna 1998 pääasiassa Taimelaan. Ruorasmäen uudet oppilaat on kuitenkin ohjattu kirkonkylän kouluun ja osa lapsista käy Joutsassa. Ruorasmäen lasten kannalta on mahdollisimman huono tilanne, että saman kylän lapsia nyt on kolmessa eri koulussa eivätkä lapset tutustu toisiinsa. Pyritään käynnistämään keskustelu asiasta koululautakunnan kanssa.

 

Yrityshankkeet

Kyläkyselyn vastaajista puolella on oma yritys, ja kaikki yrittäjät toivovat yhteistyötä kylän muiden yrittäjien kanssa. Erityisesti kiinnostavat koneyhteistyö, matkailu, suoramyynti ja edunvalvonta.

Kylän tulevien vuosien yrityshankkeet voisivat liittyä matkailutilojen, luontaishoitoyrityksen ja käsityöyritysten yhteistoimintaan. Suontee ja laajat metsä- ja suoalueet olisivat sopivia ohjattuun luontomatkailuun. Myös luontaistuotteiden viljelyllä ja keräilyllä olisi kysyntää. Kylämarkkinointia lisätään, markkinointi suuntautuu samalla matkailijoille ja mahdollisille tuleville asukkaille, korostetaan että kylä on elävä ja monipuolisesti yrittävä. Yhteistyötä Suonteen ympäristön kylien kanssa lujitetaan.

Toinen yhteistyömahdollisuus olisi hevostalouden kehittäminen, mutta tämä ei saanut kannatusta kyselyssä tai kyläkokouksissa.

Kylällä toimii muutama toimisto- käännös- ja atk-työtä kotonaan tekevä yrittäjä. Kyläkonttori voisi toimia näiden yhteisenä työtilana, joka olisi osittain auki myös muille kyläläisille ja kesäasukkaille (tekstinkäsittely, nettiyhteydet, monistus jne.). Toistaiseksi tämä hanke ei ole edennyt idea-astetta pidemmälle, mutta ideaa kannattaa kehittää.

 

 

Mahdollisuudet ja ongelmat

Kylätoimikunnassa ja kyläkokouksessa nostettiin esille kylän tärkeimmät vetovoimatekijät, mahdollisuudet ja ongelmat:

Vahvuudet

Luonto

Hyvä saavutettavuus: Lahti, Jyväskylä, Mikkeli

Yhteydet eri suuntiin

Nuoret maatalousyrittäjät

Perinteet, historia

Ongelmat

Väestökehitys, ikärakenne

Koulun ja muiden palveluiden häviäminen

Mahdollisuudet

Matkailu

Luontaishoito

Hevostalous

Kylätalon kehittäminen

Uhat

Ikärakenne

Yhteinen päämäärä

Yhteiseksi päämääräksi nousi uusien asukkaiden hankkiminen, myös kesäasukkaat koetaan arvokkaana lisänä kylän elävänä säilymisen kannalta. Myös nykyisen hyvän kyläilmapiirin säilyttäminen pidetään tärkeänä.

 

Kehittämiskohteet

Vapaa-ajan tilaisuuksien kehittäminen näyttäisi kyselyn perusteella saavan kaikkein eniten kannatusta kyläläisten ja kesäasukkaiden kesken. Erityisesti kyläiltamat ovat kylän viihtyisän ilmapiirin kannalta tärkeät. Jatketaan vuosittaisten vanhojen ja uusien tapahtumien kehittelemistä.

Kylätalon kehittämistä monipalvelupisteeksi edistetään. Kartoitetaan yhteistyötahot ja mahdollisen kyläkonttorin käyttäjät ja hankitaan hankkeelle rahoitusta. Seurataan mahdollisuuksia saada laajakaistayhteydet ainakin kylätalolle ja kylän keskustaan.

Kylän historian kartoittamista ja kirjoittamista jatketaan. Tehdään uusia historiaan liittyviä näytelmiä – vaikka lyhyempiäkin – ja kirjoitetaan historiikki.

Kylämarkkinointia, yhteistyötä kylän matkailuyritysten kesken ja yhteistyötä Joutsan, Hirvensalmen ja Pertunmaan muiden kylien suuntaan lisätään.

Nuorten kerhon toiminta turvataan.

Kylämaisemaa kehitetään. Kylätalon piha ja jalopuuistutukset olivat ensimmäisiä askeleita, mutta siellä missä nähdään mahdollisuuksia, kylätoimikunta on aktiivinen. Mahdolliseen kaavoitukseen osallistutaan, tavoitteena uusia asukkaita mutta silti ehjä kylämaisema.

Maallemuuttoa edistetään, otetaan osaa seudullisiin autiotila- ja muuttopalveluhankkeisiin sekä pyritään keksimään muita keinoja lisätä asuntojen tarjontaa alueella. Erityisesti kylää markkinoidaan kesällä 2004, kun lähistöllä on asunto- ja loma-asuntomessut.

Henrik Hausen

Laitappa terveisiä tai palautetta! henhaus@mbnet.fi

Takaisin alkuun

Takaisin etusivulle