Pertunmaan koulutoimen kehittäminen

Pertunmaan kunta on pieni. Kunnan kehitysvisioon on kuitenkin kirjattu elinvoimaisuus ja turvallisuus. Elinvoimaisuuteen pyritään mm. tarjoamalla houkuttelevan asuinympäristön ja korkeatasoisia peruspalveluja.

Monelle kuntalaiselle kyläkoulu edustaa korkeatasoista, turvallista ja joustavaa palvelua. Viime vuonna tehdyssä kyläkyselyssä juuri koulut saivat kaikkein eniten kannatusta kyläpalveluista. Kyläkoulu voi olla valtti kilpailussa uusista asukkaista.

Kunnan päättäjien keskuudessa kyläkouluja on kuitenkin jo alettu ajamaan alas. Vaikka uudesta koulukeskuksesta ei voida päättää moneen vuoteen, oppilaita patistetaan kirkonkylän kouluun ja opettajanvirkoja muutetaan määräaikaisiksi.

Kirkonkylän koulukeskuksen rakentaminen herättää monia kysymyksiä. Ensinnäkin mille oppilasmäärälle koulu suunnitellaan? Oppilasennusteen mukaan kunnan koululaisten määrä alenee neljänneksellä seuraavan kuuden vuoden aikana. Eikö kyläkouluja kannattaisi käyttää ja kehittää niin kauan kuin niissä on oppilaita, jolloin pärjätään pienemmällä keskuskoululla? Kyläkoulut ovat myös houkutelleet oppilaita naapurikunnista kun taas Ruorasmäen koulun lakkauttamisen yhteydessä osa oppilaista siirtyivät Joutsan puolelle.

Toinen kysymys joka herää on: viekö kallis uusi koulurakennus vääjäämättä varoja koulutoimen muulta kehittämiseltä? Tästä näkyy jo merkkejä, koulutoimelta vaaditaan suuria säästöjä, vaikka kunta on maksanut pois velkansa ja talous on hyvässä kunnossa. Kuitenkin esimerkiksi puheterapian palveluja joudutaan hakemaan Mäntyharjulta. Nipulin koulun toinen opettajanvirka on muutettu määräaikaiseksi eikä siihen tahdota saada pysyvää ja pätevää opettajaa. Taimelan koulun kolmannesta opettajasta ei ole vieläkään päätetty. Koulutoimen sisäinen arviointi, joka vuoden 1999 alusta lähtien on ollut lakisääteistä toimintaa, on Pertunmaalla kokonaan laiminlyöty.

Kolmas avoin kysymys on erityisoppilaista huolehtiminen. Oppimisvaikeuksia on hyvällä menestyksellä hoidettu kyläkoulujen pienissä luokissa mm. Ruorasmäessä ja Nipulissa. Nyt erityisopettajien määrää on jo vähennetty yhdellä ja osa erityisoppilaista ei voida sijoittaa isoon kouluun. Erityiskoulussa oppimismotivaatio on vaikea ylläpitää ja leimaamista vaikea välttää. Muualla pyritäänkin integroivaan suuntaan jolloin kyläkoulu on ihanteellinen vaihtoehto. Viimeisimpien oppimistulostutkimusten mukaan kaikkein nuorimmat oppilaat sekä erityisoppilaat hyötyvät pienistä oppilasryhmistä (Helsingin sanomat 28.4.2003).

Neljänneksi kirjasto on tarkoitus sijoittaa uuteen koulukeskukseen. Sillekin olisi upea valmis paikka entisessä postitoimistossa. Kirjasto on kunnan palvelututkimuksen mukaan arvostettu palvelu, jonka kehittämistä on laiminlyöty vuosia vedoten uuden koulukeskuksen rakentamiseen. Pertunmaa ei voi rakentaa uutta koulukeskusta ilman valtionapua ja siitä ei saada päätöksiä vuosiin. Vaarana on, että rakennusrahat menevät kasvukuntiin ja homevaurioisiin kouluihin.

On siis monia hyviä syitä lykätä uuden keskuskoulun rakentamista tulevaisuuteen ja keskittyä nykyisen kouluverkoston kehittämiseen. Siihen koulutoimi tarvitsee tukea ja kannustusta ja varmasti myös lisää määrärahoja.

Henrik Hausen, Maija Nupponen, Pertunmaa

 

PS. Kyläkoulut ovat pärjänneet hyvin

Seuraavat luvut osittavat, että oppilasennusteet ovat erittäin epävarmoja. Ne osoittavat myös, että oppilaskehitys on ollut ennustettua parempi ja että Kyläkoulut "pärjänneet" paljon ennustettua paremmin (Kuortti + 31%, Taimela + 39 %, Nipuli + 64 % verrattuna 5 vuotta aiemmin tehtyyn ennusteeseen)

 

Koululautakunnan oppilasennusteet, ala-asteet:

 

1997-98

2002-03

2008-09

  Toteutunut Ennuste 1997 Toteutunut noin Ennuste 2003
Kirkonkylä 66 54 46 + 6 49
Kuortti 34 35 46 37
Taimela 20 18 25 + 5 17
Nipuli 21 14 23 10
Ruorasmäki 20 10 0 0
Yhteensä   131 151 113
         
Yläaste 64 75 81 63

 

Uuden koulukeskuksen ongelmia:

Uuden koulukeskuksen etuja:

Kyläkoulujen etuja

Johtopäätökset

 

Henrik Hausen

Laitappa terveisiä tai palautetta! henhaus@mbnet.fi

Takaisin alkuun

Takaisin etusivulle