Tuliko Joutsan kylistä omaehtoisia kehittäjiä ?

1. Hankkeen kehykset

"Joutsan kylistä omaehtoisia kehittäjiä" -hankkeelle myönnettiin rahoitus 5.6.1998. Hakijoina olivat Joutsan viiden maaseutukylän kylätoimikunnat. Hankkeeseen palkattiin vetäjä eli kyläasiamies 1.10.1998 – 31.7.1999. Hankkeen ohjausryhmässä on edustettuna kylätoimikunnat, kunta ja TE-keskus.

Kylähankkeen suunnitelma perustuu "alhaalta ylös" periaatteen mukaiseen kehittämistyöhön: "Maaseudun ja kylien ihmiset ovat tottuneet keskushallinnon vahvaan ohjaukseen omaa ympäristöään ja elinolojaan koskevissa asioissa. Omaehtoisen kehittämistyön omaksuminen vaatii asenteiden muutosta ja pitkäjänteistä oppimista". Käytännössä suunnitelmassa korostettiin hankeideoiden eteenpäinvientiä, kyläläisten opastamista neuvontapalveluihin, verkottumisen edistämistä ja tiedottamista. Painotettiin myös, että hanke toteutetaan hankevetäjän, kylätoimikuntien ja kunnan edustajien tiimityönä.

Hankkeen kustannukset muodostuivat lähinnä hankevetäjän palkka- ja toimintakustannuksista. Kylätoimikuntien omarahoitusosuus on 3 376 mk/kylätoimikunta eli kaksinkertainen alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
 
Hankkeen rahoitus, mk:anomuksessa TE-keskuksen päätöksessä
Joutsan kylätoimikunnat8 500 17 000
Joutsan kunta25 00025 000
TE-keskus (EU+kans.raha)133 000125 000
Yhteensä167 000167 000

2. Kylien toimijat: kylätoimikunnat – yritykset – kyläläiset

2.1 Kylätoimikuntia tuettiin

Hankkeessa lähdettiin siitä, että maaseutukylien keskeinen toimija on kaikkia kylän asukkaita edustava kylätoimikunta. Tämä on sikäli uskaliasta, että kylätoimikunnat toimivat vapaaehtoisvoimin ilman minkäänlaista vakinaista rahoituskanavaa. Tällaisessa toiminnassa on aina omat nousunsa ja laskunsa mutta käytännössä Joutsan kylätoimikunnat ovat viime vuosina toimineet varsin vireästi.

Kylähankkeen puitteissa pyrittiin vahvistamaan ja vakinaistamaan kylätoimikuntien toimintaa. Kylätoimikunnille laadittiin säännöt ja useimmat kylätoimikunnat ovat rekisteröityneet. Angesselälle, Pappisiin ja Suonteentakasille kylille on perustettu kyläkonttorit kopio- ja ATK-palveluineen. Ne toimivat myös etätyöpisteinä kyläläisille ja kesäasukkaille. Mieskonmäessä on jo vastaava piste ja Uimaniemen koululla melko hyvät ATK-opetusvälineet.

Kylätoimikuntien välistä yhteistyötä edistettiin hankkeessa kylätoimikuntien puheenjohtajien tapaamisilla ohjausryhmässä. Aktiiveja saatiin myös innostettua mukaan yhteisille kursseille ja laajempi yhteispalaveri järjestettiin Mieskonmäessä 29.6 tutustumiskäyntien ja illanvieton merkeissä. Yhteisiä hankkeita ovat olleet mm. ATK- ja ulkoilureittihankkeet. Muutenkin yhteistyö on mutkatonta, joskin Marjotaipaleen koulun lakkauttaminen on luonut jännitteitä kyläaktiivien välillä.

2.2 Yrittäjät yhä enemmän mukana

Uusia yrityksiä on syntynyt maaseutukyliin viime vuosina jonkun verran. Ei niin paljon, että se korvaisi maataloudessa menetettyjä työpaikkoja mutta kuitenkin. Ilahduttavaa on myös, että osa yrityksistä aktiivisesti on hakenut kyläyhteisön tukea ja saanutkin sitä.

Pappisissa useat matkailuyrittäjät ovat mukana kylätoiminnassa ja kylähankkeet toimivat yrittäjien yhteistyörenkaana. Angesselässä kylätoimikunta on tukenut uutta kahvilayrittäjää, Mieskonmäessä vastaavasti mm. kauppa- ja käsityöyrittäjiä. Suonteentakasten ja Uimaniemen kylätoimikunnissa toimivat johtotehtävissä mm. puualan ja suoramyyntitilan yrittäjät. Varsinaisesti tämän hankkeen alaisena yrityshankkeena lähti vain yksi yritystukihakemus TE-keskukseen.

2.3 Kyläläisten innostaminen ajattelemaan asioita kylänäkökulmasta

Kyläläisiä pyrittiin saamaan mukaan hankkeeseen kyläkokousten, tiedotuksen ja kyläkyselyjen avulla. Hankkeen käynnistyttyä järjestettiin kyläkokouksia kaikissa kylissä ja kylätoimikuntien kokouksissa jatkettiin ideariihityyppistä toimintaa jonka pohjalta kyliä on lähdetty kehittämään. Kyläkokouksia on hankkeen aikana järjestetty useita kaikissa kylissä ja kyläasiamies pyrki parhaansa mukaan kokoamaan paperille joskus melko lennokkaasti edennyttä keskustelua. Kokousmuistiot toimivat kylätoimikuntien jatkosuunnittelun pohjana.

Lehdistössä hanke sai heti alkuunsa melko laajasti julkisuutta isoilla kuvajutuilla Keskisuomalaisessa, Itä-Hämeessä ja Joutsan seudussa. Sen jälkeen kyläasiamies on laatinut juttuja Joutsan seutuun noin kerran kuukaudessa. Osa tiedotteista poiki juttuja myös Itä-Hämeessä ja muissa lehdissä.

2.4 Kyläsuunnittelu, -kyselyt

Kyläsuunnittelu voi olla esimerkiksi (1) toivottavien hankkeiden laittamista tärkeysjärjestykseen, (2) taustatiedoista ja SWOT-analyysista (kylän vahvuus- ja heikkoustekijät sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat) lähtevää kehittämistarpeiden kartoittamista tai (3) kylän profiloiminen, esimerkiksi päätös erikoistua luontomatkailuun, moottoriurheiluun tai puun tuotantoon ja jalostukseen. Käytännössä paikallisiin kehittämisohjelmiin vaikuttavat ristiriitaiset tavoitteet ja ne kirjoitetaan melko väljiksi "toiveiden tynnyreiksi". On myös todettu, että ohjelmat eivät määrää hankkeiden suuntaa, vaan on tärkeämpää miten asetukset ja määräykset luovat hankkeille kehyksiä. Joka tapauksessa on tärkeää, että suunnitelmat ja hankkeet lähtevät mahdollisimman laajasta keskustelusta, ja siksi päätettiin antaa kaikille asukkaille mahdollisuus osallistua joka talouteen jaettavaan kyselyyn.

Kyselyt elinkeinoista, palveluista, harrastustoiminnan tarpeista, kylän yleisilmeestä, maisemakohteista ja hankkeista jaettiin talkoovoimin kaikille maaseutukylien asukkaille. Tavoitteena oli paitsi ideoiden ja mielipiteiden kerääminen myös kyläläisten pysäyttäminen ajattelemaan viihtymistään ja mahdollisuuksiaan osallistua kylän yhteistoimintaan tai yritysyhteistyöhön. Vastauksia eri kylien asukaskyselyihin on tullut yhteensä 91 kpl, edustaen hieman alle 300 henkeä. Eniten vastauksia on tullut Mieskonmäestä (29), Angesselästä (28) ja Pappisista (21). Uimaniemeltä tuli 13 vastausta.

Mieskonmäkeä luonnehtii hyvä ikärakenne. Toimeentulo jakaantuu melko tasaisesti eläkkeiden, palkkatyön, maatalouden ja muun yritystoiminnan kesken. Kylällä on myös muita kyliä suurempi kiinnostus uusiin sivuelinkeinoihin, mm. luomutuotteiden, käsi- ja puutöiden myyntiin sekä etätyöhön. Niin kuin muillakin kylillä koulua ja kauppaa pidetään ylivoimaisesti tärkeimpinä palveluina. Kyläkaupan toiminnan turvaamiseksi ostosten keskittämisellä on melko suuri kannatus vastaajien keskuudessa.

Angesselän vastaajat ovat muiden kylien vastaajia iäkkäämpiä, mutta viime vuosina on tullut myös uusia asukkaita enemmän kuin muihin kyliin. Palkkatyö on tärkein toimeentulolähde ja suurin osa käy kylän ulkopuolella töissä, kuitenkin useimmat Joutsassa. Ihantlammen kalastushankkeella ja kevyen liikenteen väylällä olisi kyläläisten jakamaton kannatus. Myös kahvilaa pidetään tärkeänä, mutta muuten ollaan muita kyliä valmiimpia hakemaan palvelut muualta.

Pappisessa on kyselyn mukaan erityisen paljon lapsiperheitä, yli puolet vastaajista. Toimeentulo jakautuu maatalouden, palkkatyön ja eläkkeiden kesken. Kevyeen liikenteen väylällä ja Nesterallilla on pappislaisten selvä kannatus. Luontoa, maaseutumaisemaa eläimineen ja rauhallisuutta pidetään kylän vetovoimatekijöinä niin kuin muissakin kylissä.

Uimaniemen vastaajissa on myös kesäasukkaita ja iältään vastaajat ovat enimmäkseen keski-ikäisiä. Kesäasukkaiden joukossa on paljon yrittäjiä, vakituisista asukkaista monet käyvät töissä kylän ulkopuolella. Kioskia toivotaan ja luontoa sekä kyläyhteisöä pidetään tärkeänä viihtyvyyden kannalta.

Vaikka kyselyjen vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, ne antavat pohjaa kylien jatkosuunnittelulle. Kaikissa kylissä korostettiin maaseudun rauhaa ja luontoa vetovoimatekijöinä, joten "kehittämistä" on tehtävä herkällä kädellä. Vastauksia on käsitelty kyläkokouksissa ja kylätoimikunnissa, jossa ne toimivat alkaneen kyläsuunnittelun pohjana.

3. Hanketoiminta

Keskustelun ja suunnittelun ohella kyläasiamies ja hankkeen ohjausryhmä ovat osallistuneet käytännön kehittämishankkeisiin. Erityisesti Pomo-rahoituksella (PaikallisenOmaehtoisuuden Maaseutuohjelmasta on säädetty maaseutuelinkeinoasetuksen muutoksessa 5.9.1997) toteutuneet hankkeet ovat pieniä, mutta niin ovat kylätkin. Korkea (30-50 %) omarahoitusosuus on tehokkaasti rajoittanut hankkeiden kokoa (ja vaikuttavuutta). Lisäksi on ehkä ollut viisastakin edetä melko varovaisesti, kun tällainen hanketoiminta on kylissä ja kunnassa melko uutta. Ideoita on runsaasti, mutta niiden saaminen paperille ja hankkeeksi vaatii vielä ohjausta ja apua. Projekteja on jäänyt puolitiehen ja jotkut ovat viivästyneet, mutta varsinaisilta tragedioilta ja burn-outeilta on täällä vältytty.

3.1 Vanhojen hankkeiden edistäminen

Vanhoja projekteja, joita on tämän hankkeen puitteissa vauhditettu, on mm. Pappisen matkailukylä- ja museohankkeet. Hankkeisiin osallistuville yrittäjille järjestettiin yhteistyöpalavereita ja palkattiin oma hankevetäjä loppuvuodeksi 1998 sekä ulkoilureittien kartoittaja kesäksi 1999.

Ollinsalmen vanhan lossin kunnostukseen anottiin Pomo-rahaa ja kerättiin remonttipuita puutalkoilla.

Mieskonmäen useita hankkeita, mm. tukkilaisranta, tietotupa-, kyläkoulu- ja seurojentalon kunnostushankkeita käsiteltiin useissa palavereissa, mutta myöntää täytyy, että kylätoimikunta hoiti hankkeet eteenpäin hyvin itsenäisesti.

3.2 Uusia hankkeita käynnistettiin

Uusia hankkeita, joihin on haettu rahoitus ja joita on käynnistetty, on mm. Uimaniemen kesäasukashanke. Sen puitteissa järjestettiin yhteispalaveri kesäasukkaiden kanssa ja tehtiin kylälehti "Uimaniemen seutu" palveluhakemistoineen, parannettiin lentopallokenttiä ja suunniteltiin ulkoilureittejä.

Angesselän näköalareitille haettiin myös Pomo-rahoitus, samoin kuin metsänhoitoyhdistyksen toteuttamalle "Metsä tutuksi nuorille" kesätyöhankkeelle. Neljän kylän tietotupahanke suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kyläasiamiehen, Pomo-ryhmän hankevetäjän, kylätoimikuntien ja ATK-opettajan kesken. Hankkeeseen sisältyy kolme kyläkonttoria, joiden on tarkoitus palvella etätyöpisteinä ja kylätoimikuntien monistus-, faksi- ja kirjoituspisteinä. Lisäksi järjestettiin neljä 9-16 tunnin ATK-kurssia joilla koulutettiin yhteensä 45 kyläläistä neljästä kylästä ATK:n perusteista.

3.3 Kesken jääneet hankkeet

Hankkeessa on myös valmisteltu kehittämistoimia, jotka vielä ovat jääneet toteutumatta, mm. Ihantlammen kalastushanke, jonka esiselvitysrahoituksen TE-keskus hylkäsi ja johon ei vielä saatu kalastus- ja jakokuntien siunausta. Myös toimintaa ylläpitävän matkailuyrittäjän puuttuminen on hidastanut hankkeen etenemistä. Hanke sinänsä on hyvä ja vaikuttaisi varmasti koko kunnan matkailuvetovoimaan.

Koululaisten iltapäivätoimintaa suunniteltiin yhdessä 4H-yhdistyksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa useassa palaverissa hankesuunnitelmaksi asti, mutta toiminta jäi vielä nykyiselle aika epävarmalle pohjalle (yhdistelmätuella palkattu vetäjä).

Angesselän-Pappisen-Rutalahden ulkoilureittihanke valmisteltiin yhdessä Suosta voimaa- hankkeen kanssa, mutta Rutalahden kylätoimikunta vetäytyi hankkeesta rajallisiin voimavaroihin (talkooväki, omarahoitusraha) vedoten. Hanke toteutetaan osittain Pappisen matkailuhankkeen ja Angesselän näköalareittihankkeen puitteissa. Suonteen kalastushankkeeseen ideoitiin mm. jäähilekoneen hankintaa, yhteismarkkinointia ja jalostusta, mutta kalastajia ei saatu oikein syttymään. Myös suoramyyntitapahtuman järjestäminen Jyväskylään kaatui asianosaisten kiinnostuksen puutteeseen (ehkä tapahtumia on jo riittävästi).

4. Ohjausryhmä

Hankkeen ohjausryhmään kuului kylätoimikuntien edustajia, kokouksiin osallistuivat Sylvi Lyytinen, Raija Ritavehmas-Tuominen (Angesselän kylätmk), Sanna-Maija Nieminen, Paavo Nummela (Pappinen), Marjatta Saarinen (Mieskonmäki), Lasse Karhula, Pirjo Kämppi, Markku Häyrinen (Suonteentakaset) ja Seppo Sankari (Uimaniemi). Kunnan edustajana toimi ensin Jarmo Palm, marraskuusta 98 alkaen Panu Volanto. TE-keskuksen edustajana toimi alussa Veli Koski ja sitten Jaakko Ryymin. Ryhmän puheenjohtajana toimi Marjatta Saarinen ja sihteerinä hankevetäjä Henrik Hausen.

Hankkeen alkupalaveriin kokoonnuttiin 8.10.98. Kaikki kylätoimikunnat olivat edustettuina ja kunnasta osallistuivat hankevetäjä Henrik Hausen ja elinkeinojohtaja Jarmo Palm. Hausen alusti keskustelua valaisemalla kylien mahdollisia kehityspolkuja ja valintoja. Jarmo Palm painotti yhdessä kylässä hyväksi havaittujen ideoiden siirtämistä muille kylille ja kertoi kesäasukas- ja yrityskummihankkeista. Käytiin kylä kylältä läpi kehityshankkeet ja suunnitelmat ja sovittiin kyläkokousten ajankohtia ja sisältöä.

Ohjausryhmä järjestäytyi varsinaisesti 29.1.99 pidetyssä kokouksessaan. Keskusteltiin lisäksi mm. hankkeen taloudesta ja etenemisestä sekä hankkeen ja kunnan muun hallinnon välisestä työnjaosta.

25.3 kokoonnuttiin seuraavan kerran ja keskusteltiin mm. vireillä olevista kyläkyselyistä ja kylien rekisteröinneistä sekä hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Hankkeen taloutta esiteltiin ja menot hyväksyttiin.

27.5 oli jo esillä kyläkyselyjen tuloksia, keskusteltiin Pomo-hankkeiden rahavirroista ja todettiin ne hankkeet, joista jää rahaa käyttämättä. Päätettiin myös hakea rahaa jatkohankkeeseen.

5. Yhteistyö

Hanke on ollut tiiviissä yhteistyössä alueellisten Pomo-ryhmän ja seutuvastaavan kanssa. Yhteistyötä on tehty myös muiden hankkeiden, mm. Suosta voimaa, kanssa. Ohjausryhmän jäseniä on osallistunut seudullisen Leader plus-ohjelman valmisteluun, jolla pyritään varmistamaan joustavien rahoitusmahdollisuuksien jatkuminen Pomo-ohjelman loputtua. Leader-ohjelman tekijöille on toimitettu terveisiä ja muistioita kylien kehittämistarpeista.

Kunnan suuntaan yhteistyötä on ollut ehkä toivottua vähemmän, mutta kunnan suhtautuminen mm. kuntarahoitusosuuksiin on ollut positiivinen. Toisaalta rahoitusosuudet ovatkin olleet melko pieniä.

Kyläasiamies on osallistunut mm. Kaakonseudun oppimiskeskuksen järjestämiin hankevetäjien kokouksiin, Monikulma-hankkeen matkailukoulutukseen sekä Keski-Suomen liiton, Maaseudun uusi aika-lehden ja kansallisen etätyöhankkeen seminaareihin.

6. Jatkohanke

Hankkeeseen on anottu jatkoa toinen kymmenen kuukautta.

6.1 Jatkohankkeen perustelut

Maaseudun hanketoiminta siirtyy yhä enemmän seututasolle ja maanlaajuisille organisaatioille. Esimerkiksi Kaakonseudulla järjestetyt Kyläveturi- ja Kyläetsiväkoulutukset ovatkin osaltaan edistäneet sitä, että Joutsan kylät ovat suuntautuneet yhä enemmän kehityshankkeisiin.

Kuitenkin myös pienet kylätason hankkeet tarvitsevat tukea – jollei laajojen seutuhankkeiden vaihtoehtona niin ainakin niiden täydentäjänä. Kylätason hankkeet luottavat paikallisten asukkaiden omatoimisuuteen, paikalliset toimijat sitoutuvat yleensä hyvin hankkeisiin ja hankkeiden kautta opitaan tekemään yhteistyötä myös tulevassa kehittämistoiminnassa.

6.2 Jatkohankkeen tavoitteet

Jatkohankkeen tavoitteena on yksityiskohtaisten kyläsuunnitelmien teko ideariihitoiminnan ja jo tehtyjen kyläkyselyjen pohjalta. Yrittäjäneuvottelujen perusteella voidaan ottaa kantaa siihen, miten pitkälle kylä voisi erikoistua johonkin elinkeinoon tai teemaan. Palvelu- ja elinkeinohankkeet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja tarvittavat koulutukset järjestää.

Pyritään myös aktiivisesti saamaan lisää aktiiveja kylätoimintaan, erityisesti kesäasukkaita. Myös kylätoimikuntien toimivuutta ryhminä voidaan kehittää.
 

Henrik Hausen, kyläasiamies.

Palaute: henhaus@mbnet.fi

Takaisin alkuun

Takaisin etusivulle