Henrik Hausen

Kylälehti Markkinarakoon 15.5.1994

TILASTOTIETOJA JA MIETTEITÄ

Kyläläiset on sitten nykyaikaisella järjestelmällisyydellä haastateltu ja taulukoitu. Osana Toimiva kylä projektia ryhmä sosiaalialan opiskelijoita kiersi kylää marraskuussa 1993. Heidän kokoamansa julkaisun mukaan (RUORASMÄKI TOIMII, Otavan sosiaalialan oppilaitos 1994) Joutsjärvi-Ruorasmäen alueella asuu 175 ihmistä 80 kotitaloudessa. Lisäksi alueella on kesäasukkaita noin 500.

Työikäisiä (25-64 v) on meistä 61 % (koko maan keskiarvo noin 50 %). Yli 65-vuotiaita on 35 henkeä eli hieman yli maan keskiarvon ja lasten (23) osuus hieman alle. Kyläkoulun säilyminen onkin jo vaakalaudalla. Nykyinen oppilasmäärä, 16, säilyy näillä näkymin ensi syksynä, mutta se on vain kaksi yli valtionavun vähimmäismäärän. 18 - 24 -vuotiaita löytyi vain kolme, mikä johtuu tietenkin opiskelupaikkojen puuttumisesta. Ehkäpä maaseudun ja kaupunkien luonnolliseen vuorovaikutukseen kuuluu, että tämän ikäiset nuoret asuvat muualla.

Kylämme perheistä yhden hengen talouksia on 30 %,mikä vastaa maan keskiarvoa. Lapsiperheitä (jossa alle 18-vuoti- aita) oli vain 12 eli 18 % vastanneista ja aikuisperheitä reilu puolet. Alle kymmenen vuotta oli kylällä asunut 12 perhettä, joten vuosittain tänne on muuttanut 1 - 2 perhettä. Keskeinen kysymys koski perheen pääasiallista toimeentulolähdettä. Vastaukset jakautuivat seuraavasti
 
maatilatalous19 kpl28 %
yrittäjä23
palkkatyö69
eläke3146
työtyön57
muu57
yhteensä5100

Yrittäjyys (muu kuin maa-. ja metsätalous) liitännäiselinkeinona tai päätoimeentulona kiinnosti 17 perhettä, jo nyt 13 taloutta myy erilaisia palveluja tai tuotteita lähikylille tai kesäasukkaille.

Kysely herättää joukon kysymyksiä kylän tulevaisuudesta:

- Kesällä kylän asukasmäärä nelinkertaistuu. Mitä kaikkea kesäasukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyöllä voisi saada aikaan?

- Mitä elinkeinoja kylällä oli esim. 1950 ja 1970. Entä mitä täällä on vuonna 2010 ?

- Maatiloja (lähinnä maitotiloja) säilyy kylällä ehkä kymmenkunta. Niillekin on pakko kehittää sivuelinkeinoja tai jalostusta. Jos nykyinen asukasmäärä (ja esim. koulu) halutaan säilyttää olisi oltava vähintään saman verran muita yrittäjiä tai etätyöntekijöitä. Työpaikkoja lähialueilla lisäksi vähintään nykyiset 6-10.

- Pitäisikö kylän selviytyä kovalla yrittäjyydellä vai pitäisikö puolustaa jokaisen oikeutta asua maalla ja oikeutta peruspalveluihin. Voisiko yrittäjyys olla sellaista, että maaseudun rauhallisempaa elämänrytmiä ei menetettäisi. Moni tyytyy kaupunkilaisia alempaan elintasoon, kunhan ehtii edelleen aamulla käydä katiskalla ...

Henrik Hausen

Palaute: henhaus@mbnet.fi

Takaisin alkuun

Takaisin etusivulle