lapsiperheiksi on laskettu perheitä, jossa on alle 17-vuotiaita lapsia tai nuoria. Yksin asuvia on suhteellisen runsaasti, mutta myös lapsiperheitä ja onhan kyläkoulun suuri oppilasmäärä merkki hyvästä väestörakenteesta.Kylällä oli jo käynnissä useita kehittämishankkeita, mm. tukkilais/uimarantahanke, melontareittien kunnostus, seurojentalon peruskorjaus, vesiosuuskunnan perustaminen sekä tietotupa- ATK-koulutushankkeet. Uutena ideana kyläkokouksessa tuli esille kesäasukkaiden kanssa järjestettävät yhteistoimintakokoukset.
Koulu ja kylätoimikunta osallistuu myös seudulliseen hankkeeseen, jossa kyläkouluista on tarkoitus kehittää monipuolisia toimintapisteitä.
Kylätoimikunta järjestää myös säännöllisesti toimintaa, mm. tansseja kuukausittain, pilkkikilpailut ja syyspäivälliset. Kylätoimikunnan kokouksissa 3.3, 18.3 ja 7.4.1999 kirjoitettiin myös kyläyhdistyksen säännöt ja päätettiin rekisteröidä yhdistys. Tämä selkiyttää ennen kaikkea taloudellista vastuuta mittavaksi paisuneessa kylä- ja hanketoiminnassa.
Vastanneet kotitaloudet jakautuivat perhetyypeittäin seuraavasti:
lapsiperheiksi on laskettu perheitä, jossa on alle 17-vuotiaita lapsia tai nuoria. Yksin asuvia on suhteellisen runsaasti, mutta myös lapsiperheitä ja onhan kyläkoulun suuri oppilasmäärä merkki hyvästä väestörakenteesta.
Vastaukset pyydettiin kaikki perheenjäsenet huomioiden, perheenjäsenten ikä jakautuu seuraavasti:
Mieskonmäkeläisten ikäjakautuma näyttää melko tasaiselta, myös nuoria asuu kylällä runsaasti. Vastaajien lukumäärä on 68, lisäksi puuttuu yhden perheen ikätiedot. Joukossa on yksi kesäasukasperhe, muut ovat vakituisia asujia.
Suuri osa vastaajista on aina asunut Mieskonmäessä, mutta kylälle on muuttanut myös noin yksi perhe vuodessa. Muuttajat eivät ole olleet vanhuksia. Myös lapsiperheet ovat yleensä asuneet pidempään kylässä.
Kylään muuton syyksi vastattiin asunto/edullinen talo 4 kertaa, työn takia myös 4 kertaa ja maalle/luonnon rauhaan 2 kertaa. Pois on etsiytymässä 1, "mahdollisesti" lisäksi 6 perhettä. Syitä mahdolliselle muutolle oli mainittu vain kahdessa vastauksessa: ikä ja paremmat markkinat myytäville tuotteille.
Perheen pääasiallisia toimeentulomuotoja mainittiin kaikissa vastauksissa, joissakin 2-3 kpl. Jakauma on melko tasainen: maatiloja on 7 ja useimmilla on myös muita merkittäviä tuloja, muita yrityksiä on 6 kpl.
| Toimeentulolähde | Mainittu kertaa |
| Maatilatalous | |
| Metsätalous | |
| Yrittäjä | |
| Palkkatyö | |
| Eläke | |
| Työttömyysturva |
Muualla käy töissä 7 vastaajaa, useimmat Joutsassa, mutta myös Mikkelissä ja Varkaudessa.
Koulu ja kauppa saivat melkein kaikkien vastanneiden kannatuksen. Kioski, kirjastopalvelut ja lumenaurauspalveluja kysytään myös laajasti. Asiamiespostia, korjaamopalveluja ja lastenhoitoa kaipaa vajaa puolet vastaajista, monille nämäkin palvelut voivat toki olla erittäin tärkeitä. Hajakannatusta saivat myös hieroja (3), parturi-kampaaja (5), kotileipomo (4), tili- ym. toimistopalvelut (2) ja polttoainejakelu (1).
Kauppapalveluista kysyttiin myös erikseen kahdessa kysymyksessä. Ensin pyydettiin arvioimaan, mitä vaikutuksia olisi sillä, että kyläkauppa olisi auki vain kesäisin ja sitten pyydettiin ehdotuksia talvitoiminnan turvaamiseksi.
| Vaikutuksia, jos kauppa olisi auki vain kesäisin: | |
| Kylän yhteishenki vähenisi | |
| Asiointi olisi hankalampaa | |
| Talvitoimintaa voitaisiin turvata: | |
| Ostosten keskittämisellä | |
| Alentamalla hintoja | |
| Parantamalla palvelua | |
| Lisäämällä aukioloaikoja | |
| Polttoainejakelulla |
Eli suuri osa kyläläisistä arvostaa kauppaa palveluna ja pienempi osa kylän yhteishengen vahvistajana. Ja kauppapalvelujen turvaamisesta suurin vastuu sysätään asiakkaille: ostosten keskittäminen on tärkein toimenpide. Palvelun parantamiseen tuli vähän ehdotuksia, eniten kaivattiin hintojen alentamista. Toinen asia on, näkyykö kyläkaupan arvostus myös ostoskäyttäytymisessä ja olisiko ostosten keskittämiskampanjalla mahdollisuuksia menestyä.
Suuri osa vastaajista ovat osallistuneet kylän tilaisuuksiin ja suurin osa on myös valmis osallistumaan talkoopohjalta kylän toimintaan.
| Kyllä | Ei | Ei vast. | |
| Olemme osallistuneet kylän tilaisuuksiin | 21 | 6 | 2 |
| Kiinnostunut osallistumaan talkoisiin | 20 | 4 | 5 |
Kylätiedotukseen pyydettiin parannusehdotuksia, mutta niitä tuli vähän, uskaltaisin tulkita tämän niin, että tiedotus on toiminut. Parissa vastauksessa ehdotettiin kylälehteä tai tiedotetta ja muissa lehti-ilmoituksia ja kirjeitä.
| Käsitöitä | |
| Puutöitä | |
| Luomutuotteita | |
| Opastusta matkailijoille | |
| Etätyöt | |
| Atk, kirjanpito ja toimistotyöt | |
| Polttopuiden teko |
Kysyttiin myös kiinnostuksesta yritystoiminnasta:
Kymmenen vastaajaa haluaisi varmasti tai mahdollisesti toimia yhteistyössä muiden kylän yrittäjien kanssa. Eniten kiinnostaa tarvikkeiden yhteisostot (4), markkinointiyhteistyö (4), koneyhteistyö (3), koulutus (3), lomitus, suunnittelu ja tuotteistus.
Kylän tärkeimmät ja kauneimmat maisemakohteet ovat yleensä vesistöt (2), Keskisen lampi (2) ja Suonteen järvi (2). Maininnan saivat myös Mieskonmäen etelärinne, Tilsalan mäki ja hoidetut metsät yleensä.
Kylän rakenteiden parantamiseksi annettiin 5 vaihtoehtoa ja avoin vaihtoehto:
Eniten kannatusta saivat hiihtoladut.
Tiedot kokosi kyläasiamies Henrik Hausen, puh.015- 689 676, 0400- 99 26 99, os. Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki.
Palaute: henhaus@mbnet.fi