Kyläsuunnitelman tekoon?

Kyläsuunnitelman kirjoittaminen voi kuulostaa kuivalta. Eikö kuntien, seutukuntien ja maakuntien hyllyissä jo pölyty aivan liikaa suunnitelmia, käytännön toimintahan se on joka ratkaisee…

- Ehkä kuntien suunnitelmat pölyttyvät siksi, että ne joita suunnitelmat koskevat, eivät juurikaan itse osallistu suunnitelmien tekoon, vastaa Elina Leppänen, päijäthämäläisen kyläsuunnitteluhankkeen vetäjä ja itsekin aktiivinen kyläläinen Asikkalan Kurhilasta. Hän korostaa sitä, että suunnitelmien pitää todella olla kyläläisten itsensä tekemiä ja että kylätasolla sitoutuminen tehtyihin suunnitelmiin on todella vahvaa.

Kurhila-Hillilässä on toteutettu monia hankkeita ihailtavalla järjestelmällisyydellä, joten hankkeita läheltä seuranneen Elinan pitäisi olla oikea henkilö puhumaan kylien kehittämisestä.

Hankkeilla on parannettu ympäristöä ja viihtyvyyttä, tehty ulkoilureittejä ja saatu jalkakäytäviä ja katuvaloja. Kyläkoululle on hankittu ystävyyskoulut Saksasta, Irlannista, Virosta ja Unkarista. Erikoismarjojen viljelyä on edistetty. Meneillään on hanke, jolla houkutellaan uusia asukkaita ja keksitään muitakin tapoja säilyttää kyläkoulu kolmiopettajaisena.

Alkuinnostus

- Usein käy niin, että itse suunnitelman kirjoittaminen viivästyy kun jo tartutaan käytännön hankkeisiin. Kylä joka vastahakoisesti lähtee mukaan suunnitteluun – meillähän menee jo hyvin – saattaa jo ensi keskustelujen jälkeen löytää ongelmia ja ideoita, joihin halutaan tarttua. Tästä Elinalla on kokemusta mm. Hollolan kirkonkylältä. Kun sitten nousee esille kiinnostavia alueita, niin hankkeiden ja suunnitelman tekoon ja työryhmiin ilmoittautuu vapaaehtoisia, joissakin kylissä ohjelman kirjoittaja on löytynyt kesäasukkaiden joukosta.

Elina on Päijät-Hämeen kylät ry:n alullepaneman kyläsuunnitteluhankkeen palkattu vetäjä. Hanke käynnistyi vuosi sitten ja loppuu ensi kesänä. Hankkeessa on mukana 27 kylää jotka osallistuvat ns. kipinätilaisuuksiin ja tekevät suunnitelmat melko itsenäisesti. Tavoitteena on, että joka kylältä ainakin kolme henkilöä kouluttautuu niin, että osaavat viedä hankkeita eteenpäin ja aikanaan päivittää suunnitelmia. Kyläsuunnittelu talkoovoimin on hidas prosessi, valmiina on vasta yksi kyläsuunnitelma, Heinolan kirkonkylästä (Internetissä www.phnet.fi/kylat/heinolakk/kylasuunnitelma.htm). Siellä on nostettu esille kylän yhteisen tilan, kylätuvan tarve ja siihen liittyvät suunnitelmat.

Omia hankkeita on lisäksi meneillään Asikkalassa, jossa kunnan kaikki 10 talouskylää tekee kyläsuunnitelmia hankevetäjä Maija Mäkiahon avustuksella sekä Pertunmaalla jossa kunnan kaikki neljä maaseutukylää pohtii mahdollisuuksiaan ja Henrik Hausen toimii vetäjänä ja kirjurina.
tulevaisuusverstas
Kylät eivät menesty ilman omaa aktiivisuutta, yksi aktiivisuuden osoitus on hyvä kyläsuunnitelma. Kuvat Orimattilan Karkkulan kylän tulevaisuusverstaasta, jossa etsittiin kylän tavoitteita 10 vuoden päähän.

MILLAISEN HALUAISIMME KYLÄMME OLEVAN ?

Tämä on kysymys, josta kaikki kylän kehittäminen tulisi lähteä liikkeelle. Vastaus on vaikea mutta tärkeä laittaa paperille, se voidaan pukea tarinan tai vaikkapa kuvan muotoon. Vastaus voi tarkentua, kun mietitään käytännön toimenpiteitä. Usein tavoitteeksi tulee uusien asukkaiden saaminen mm. koulun turvaamiseksi mutta on myös kasvavia kyliä, joissa on tärkeämpää, että uudet asukkaat tutustuvat toisiinsa ja muodostuu se tärkeä kylähenki.

Pitäisi myös miettiä, mikä on juuri meidän kylämme ”juttu”. Kaunista ja puhdasta luontoa on monessa kylässä, ja lisää asukkaita kaivataan, mutta mikä on juuri meillä se erityinen. Ehkä se löytyykin kylätoiminnasta eikä maisemasta? Omaa toimintaa ei pitäisi väheksyä, jo muutama vuotuinen tilaisuus ja pari hanketta voi lujittaa kylän yhteistoimintaa niin, että nuoretkin kiinnostuvat muuttamaan juuri meille.

Kyläsuunnitelmassa tuodaan aina esille, miten se on tehty, kuka ja milloin. Esitetyillä hankkeilla pitää olla laajaa kannatusta kylällä. Kaikille kyläläisille ja mieluiten myös kesäasukkaille pitää varata mahdollisuus tuoda esille ideoitaan ja ottaa kantaa suunnitelmiin. Kehittämishankkeiden rahoittajat vaativat yhä useammin, että kyläsuunnitelma on tehty ja että esitetty hanke sisältyy siihen. Internetistä löytyykin kymmeniä suomalaisia kyläsuunnitelmia esimerkiksi hakukoneella www.google.com hakusanalla kyläsuunnitelma.

Millainen kylämme on ja millaisen haluaisimme sen olevan? Vastauksia ei ole helppo pukea sanoiksi. Tässä se tehdään etsimällä sopivia kuvia, jotka edustavat jotakin haluttua tavoitetta. Hyvän suunnitteluvaiheen aikana opimme myös arvostamaan omaa kylämme, sen maisemia, yhteistoimintaa ja henkeä.

Lisää asukkaita

Sitten kun kylällä on herätty tajuamaan, että todella tarvitsemme uusia asukkaita esimerkiksi kaksi perhettä vuodessa, on lyhyt askel siirtyä miettimään mihin uudet asukkaat mahtuvat asumaan. On suuri ponnistus perheelle ruveta rakentamaan uutta taloa syrjäiselle kylälle! Voisimmeko yhdessä edesauttaa sitä, että vuokrattavia ja ostettavia valmiita taloja olisi tarjolla? Ehkä aluearkkitehdin kanssa voisimme miettiä, mihin mahdolliset uudet tontit tulisi sijoittaa ja ehkä maanomistajat tarvitsisivat apua, jotta he osaisivat tarjota tontteja myyntiin ja pyytää niistä oikean hinnan.

Maallemuuttoa edistetään pienilläkin toimenpiteillä, ylläpitämällä tonttipankkia, välittämällä tietoa jne. Hyvä esimerkki kylien yhteistyössä tällä alalla on Päijät-Hämeen kylät ry:n järjestämä kylänäyttely, joka on parhaillaan nähtävillä Lahden Patinassa (auki arkisin 9-17, lauantaisin 10-14, 13.3 asti, osoite on Vesijärvenkatu 27).

Kyläsuunnitteluhankkeen puitteissa järjestetään myös matka lauantaina 16.3 mm. Längelmän Puharilaan, jossa on meneillään kunnianhimoinen maallemuuttohanke. Puharilan kyläsuunnitelmaan voi tutustua Internetissä osoitteessa www.saunalahti.fi/puharila/ ja retkelle mahtuu vielä mukaan, kertoo Elina Leppänen (yhteystiedot alla).

Elinkeinojen edistäminen on paljon vaikeampaa. Yritystoiminta tarvitsee yrittäjiä, kylätoimikunta on enemmän puitteiden luoja. Kuitenkin pienilläkin askelilla, kuten palveluhakemistoilla voidaan parantaa kylän yrittäjien asemaa. Kesäasukkaat ovat kiinnostuneita paikallisista palveluista ja tuotteista, osa tiiviimmästäkin yhteistyöstä – kunhan kylän yrittäjät ovat tiedossa. Matkailuyhteistyö ja kylämarkkinointi ovat ehkä kaikkein käytännönläheisimmät elinkeinotoimenpiteet suomalaisissa kyläsuunnitelmissa. Palvelut, esimerkiksi erilaiset kyläavustaja-järjestelmät, voivat myös tarjota uutta toimeentuloa kylille.

Erikoistunut kylä?

Seuraava askel olisi kylän yritystoiminnan erikoistuminen jollekin alalle, jolla yrittäjät sitten tukisivat toisiaan. Elina kertoo innostavasta esimerkistä Itävallasta, jossa pieni kylä oli erikoistunut unikkokyläksi. Viljellään unikoita, myydään kuivakukkia, poimitaan siemenkodat käsin ja jalostetaan niistä erilaisia tuotteita. Myös matkailijoita houkutellaan unikkomaisemaan ja heitä käy paljon. Suomessa on jo mansikka-, tomaatti- ja veneenrakennuspitäjiä, ehkä tulevaisuudessa myös pajukyliä, perhokalastusalueita jne.

Nuorten hankkeet ovat kylän tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Hyvät kokemukset lapsena ja nuorena voivat vaikuttaa siihen, että nuori asettuu kylälle tai palaa opiskelun jälkeen. Elinan kanssa olemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että nuorille ei kannata tarjota valmista kaavaa osallistua kylän menoon. Tekeminen on nuorelle mielekkäämpää kuin kokouksissa istuminen. Tärkeää on, että olisi paikkoja missä olla ja tehdä yhdessä, ja kylällä voisimme myös luottaa nuoriimme niin, että heidän toimintansa olisi pitkälle itse ohjattua.

Tiekysymykset nousevat esille monella kylällä. Aikuisten pitää päästä työpaikoilleen ja nuorten turvallisesti kouluun ja harrastuksiin. Yritykset joutuvat hakemaan erikoistyöntekijöitä ehkä pitkänkin matkan päästä, ja jos yhteydet eivät pelaa, niin yritykset eivät uskalla asettua kylään.

Kyläsuunnitelmassa voidaan ottaa kantaa maankäyttöön, mutta kaavoitus on niin hidas ja kallis prosessi, että sitä ei kylässä kannata jäädä odottamaan, tai sitten esimerkiksi osayleiskaavan tekeminen pitäisi saada reilusti kevyemmäksi ja joustavammaksi. Erilaiset ympäristöhankkeet kuuluvat oleellisena osana kyläsuunnitelmiin, talkoovoimin tai palkkatyönä torjutaan pusikoitumista, laaditaan rakentajille sijoitus- ja tyylisuosituksia sekä maanomistajille maisemanhoito-ohjeita.

Lopuksi Elina korostaa, että kylien suunnitelmien pitäisi olla kunnan ja esimerkiksi tiehallinnon suunnittelun perusta. On ehkä toiveajattelua, että ideat siirtyisivät sellaisinaan kunnan suunnitelmiin, mutta ainakin on helpompi viedä eteenpäin sellaisia asioita, jotka on selkeästi kirjattu paperille ja kylän yhteiseksi tavoitteeksi.

Henrik Hausen

Kyläsuunnitteluhankkeiden vetäjien yhteystiedot:

Päijät-Hämeen kylien mahdollisuudet, Elina Leppänen, puh. 03-766 5133, sähköposti elina.leppanen@sci.fi,
Asikkalan kylien kehittämisohjelma, Maija Mäkiaho, puh. 03- 828 7131, maija.makiaho@asikkala.fi,
Pertunmaan kylien mahdollisuudet, Henrik Hausen, puh. 015-689 676, henhaus@nic.fi.

Mitä se on?

Kyläsuunnitelma on lyhyt ja naseva yhteenveto kylän yhteisistä päämääristä. Se toimii kylän pitkän tähtäimen suunnitelmana ja mielipiteen ilmaisuna kunnan ja hankerahoittajien suuntaan. Siinä tuodaan esille kylän yhteiset päämäärät, vahvuudet ja mahdollisuudet sekä ongelmat ja uhat. Hankkeet ja muut toimenpiteet joilla päämääriin on tarkoitus päästä, tuodaan esille mahdollisimman tarkasti.

Kylätoimikunta/kyläyhdistys vastaa kyläsuunnitelman kokoamisesta. Se laaditaan kylän yhteisten tulevaisuuskeskustelujen perusteella ja valmistelu voidaan jakaa eri työryhmille. Hyvä on, jos saadaan mukaan kylän eri yhdistyksiä ja yrittäjiä. Usein tehdään myös kyläkysely, niin että suunnitelma edustaa kaikkien kyläläisten mielipiteitä. Hyvän suunnitteluprosessin aikana nousee esille erilaisia kehittämishankkeita, joita asetetaan tärkeysjärjestykseen ja viedään eteenpäin.
Julkaistu Raitti -lehdessä 1/2002 hieman lyhennettynä

Palaute: henhaus@mbnet.fi

 Takaisin alkuun

 Takaisin etusivulle