UIMANIEMEN SEUTU
Pynnölän tuulimylly
Suonteen maljakivet
Julkaisija: Uimaniemen seudun kylätoimikunta

Sisältää palvelu- ja tuotehakemiston


Töyrylän tilalla satsataan monipuolisuuteen

Kun soitan Sylvi Holmströmille ja sovin tästä haastattelusta hän ensin empii: leipominen juhannuksen torimyyntiä varten on täydessä vauhdissa. Juhlapyhät ja kesäviikonloput ovat menekkiaikaa jota pitää hyödyntää. Kun tulen paikalle tuvan pöydät ovatkin täynnä pikkuleipiä ja haastattelu tehdään leipomisen ohessa.

Sylvi ja Timo Holmströmin tila ei oikein sovi EU-Suomen raameihin pelkkänä karjatilana. Vuonna 1962 valmistuneessa navetassa lypsäviä on alle kymmenen kun EU:ssa tavoitteena on yli 30 lehmän karjakoko. Pellot eivät riitä juuri isommalle karjalle ja navetan laajentaminenkin vaatisi suuret investoinnit.

Holmströmit ovatkin valinneet toisen tien, tuotannon reippaan monipuolistamisen. Marjanviljelyn, leipomisen ja kasvihuoneen lisäksi on tänä keväänä hankittu vielä mehiläisiä. Tila on Sylvin kotitila. Timo on ehtinyt tehdä myös monipuolisesti työtä yhdessä, kahdessa ja kolmessa vuorossa mm. paperitehtaalla, rakennustyömailla jne. Onpa hän toiminut ensin kaivinkonerasvarina ja sitten itse käyttäjänäkin. Hän tietää myös palkkatyön hyvät puolet: palkka tulee tiettynä päivänä ja vastuu on pitkälti työnantajalla.

Mustaherukkaa, punaherukkaa ja karviaista tilalla on vajaa tuhat pensasta. Sato myydään osaksi poimittuna, osaksi itsepoimintana ja pieni osa mehuna. Menekki on ollut hyvä: korkeintaan pieni osa mustaherukoista on jäänyt pensaisiin. Markkinat löytyvät läheltä, oman kylän asukkaat ja mökkiläiset ovat tärkein asiakasryhmä, myynnin kautta Holmströmit ovatkin tutustuneet alueen kesäasukkaisiin.

Ensimmäinen mansikkamaa perustettiin vuonna 1975 kun lapset kinusivat mansikoita aina kun jossakin käytiin marja-aikaan. Heti alusta marjoista oli kuitenkin niin kova kysyntä, että omaan käyttöön ei paljoa tahtonut jäädä. Mansikka on hyvä viljeltävä sikäli, että sato kypsyy parhaaseen loma-aikaan, kun kesäasukkaat ovat mökeillään. Se on kuitenkin työläs, penkkejä on kitkettävä rikkaruohosta ja uudistettava muutaman vuoden välein, näin ollen viljelyä tuskin voidaan lisätä ainakaan niin kauan kun pääosa toimeentulosta tulee lypsykarjan hoidosta. Marjamaita hoidetaan ilman torjunta-aineita. Muutaman vuoden marjanviljely oli luomutarkkailussakin, mutta kun marjat menevät kaupaksi muutenkin, niin melko kalliista tarkkailusta luovuttiin ja sato myydään ilman luomumerkkiä. Tämän vuoden uutuutena on kasvihuoneeseen perustettu mansikkamaa, josta saadaan marjoja jo juhannuksen aikoihin. Aikaiset marjat menevät lähinnä kakkujen koristeeksi, näin niistä jää mukavasti katetta.

Torimyynti yhteistyönä

Sylvi leipoo myyntiin lähinnä kahvileipää. Vuonna 1991 rakennetussa tilan uudessa päärakennuksessa on tilava ja käytännöllinen keittiö jossa valmistuvat pikkuleivät, kakut ja muut herkut. Myynti hoidetaan yhteistyössä kahden muun tilan kanssa joista toisesta tulee kananmunia ja lihatuotteita, toisesta lähinnä ruokaleipää. Näin myyntivuoroja voidaan jakaa ja asiakkaita palvella monipuolisesti. Myyntiä on Joutsan torilla lauantaisin ja juhlapyhien aattoina sekä Uimaniemen suoramyyntituvalla entisellä kyläkaupalla.

Töyrylän 270 neliön kasvihuoneessa kasvaa mansikoiden lisäksi lähinnä tomaattia. Kun huone ei ole lämmitetty, siinä käytetään avomaalajiketta joka kypsyy vasta loppukesästä. Tomaattia on kuitenkin tullut hyvin paitsi viime vuonna, jolloin auringonvaloa ja lämpöä yksinkertaisesti oli liian vähän.

Tämän kevään uusi tuotantosuunta on hunaja. Neljä mehiläispesää on hankittu Iitistä ja Saarijärveltä. Mehiläinen on aika erilainen hoidettava kuin lehmä mutta alueen edellytykset ovat hyvät. Puhtaus on hyvä myyntivaltti. Päämesikasvi on horsma ja hunajasta tulee pehmeää ja miedon makuista. Toivotaan siis mehiläisille aurinkoisia lentosäitä niin, että loppukesästä päästään nauttimaan oman kylän hunajasta!

HH

Uusi maamerkki Pynnölään

Pynnölän tilan pihapiiriin on noussut komea uusi maamerkki kyläläisten ja ohikulkijoiden nähtäväksi. Reilut sata vuotta vanha tuulimylly on siirretty kuuden kilometrin päästä Metsähallituksen mailta Parosen tilalta, jossa se on säilynyt hämmästyttävän hyvässä kunnossa.

Myllyn sisältä löytyy kaiverrus 1873 joka lienee myllyn rakennusvuosi. Itse myllyn rattaat ja kivet ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Katto ja siivet on uusittu 1970-luvulla mutta olivat nyt taas uusimisen tarpeessa. Muitakin lahoja osia on vaihdettu, mutta kaikki ehjä on säilytetty, niin että myllyn kunnioitettava ikä hyvin näkyy. Sekä koko mylly että halkaisijaltaan 8 metrin siivet kääntyvät nyt yllättävän kevyesti. Uusiin osiin on käytetty kymmeniä litroja tervaa, joten tuoksukin on aito.

Myllyyn liitetyn pärehöylän puuosat jouduttiin vaihtamaan, mutta terä ja muut metalliosat ovat alkuperäiset. Juuri pärehöylää onkin viimeksi käytetty, kun viljan jauhatus oli jo siirtynyt vesi- ja moottorimyllyihin. Sekä kivimyllyä että pärehöylää on taas tarkoitus kokeilla, kertoo myllyn entistäjä ja uusi isäntä Raimo Piilola.

Vanhimmat kyläläiset muistavat vielä pärehöylän käyttöä: isoja pölkkyjä voitiin höylätä vain kovalla tuulella. Jos tuuli vielä yltyi, niin mylly oli käännettävä pois tuulesta. Liukulaakereita piti ahkerasti rasvata, jotta ne eivät kuumentuisi ja sytyttäisi myllyä palamaan. Vesimyllyä oli sikäli mukavampi käyttää, että sitä saattoi jättää jauhamaan ilman valvontaa.

Ainutlaatuista myllyssä on, että se on korjattu käyttökuntoon asti. Esimerkiksi siipien kallistuskulmaa Raimo joutui suunnittelemaan arviosta, kun toimivaa myllyä ei löytynyt malliksi. Onneksi yksi vanha siipi oli säilynyt niin hyvin, että siipien muodolle saatiin oikea malli. HH

Laitjärven Jaakkolassa viljellään luomua

Ari Virtanen on paluumuuttaja, joka viljelee kotitilaansa Jaakkolaa nyt kolmatta vuotta. 1986 hän sai viljelijäkoulutuksensa valmiiksi maatalousoppilaitoksen yo-linjalla, mutta ehti sitten olla "kaikenkirjavissa" töissä mm. Jyväskylän Valmetin valimolla ja Korpilahden kunnalla ennen kuin palasi kehittämään kotitilaansa Laitjärvellä.

Luonnonmukaisuus ja omavaraisuus on Arin suuntaviivoja, kun hän aikoo selvitä maaseudun murroksesta. Tila on virallisessa luomutarkkailussa, osa pelloista on vielä ns. siirtymävaiheessa, mutta ensi kesästä lähtien kaikki tilan tuotteet voidaan myydä luomuna. Tarkkailuehtoihin kuuluvan luomu-peruskurssin Ari on käynyt ja lisäksi itseopiskeluna perehtynyt alan kirjallisuuteen.

Päämyyntikasvina on nyt peruna, jota on reilun hehtaarin verran. Perunaa viljelivät jo Arin vanhemmatkin, joten asiakaskunta oli osin jo valmiina. Tärkeä myyntikanava on myös torimyynti ja jonkun verran on mennyt Joutsan marketteihin. Noin 15 aarin kasvimaalla on sipulia, porkkanaa ja punajuurta sekä vähän purjoa, hernettä ja leikkokukkia. Ari on kehittänyt omiakin menetelmiä rikkaruohotorjuntaan: ns. rikkamestarin runkoon liitettäviä haroja, joilla porkkanan rivivälit pidetään puhtaana. Porkkanakempin torjuntaan näyttää tänä vuonna riittävän myöhäinen kylvö.

Rikkaruohojen ja tautien torjunta perustuu myös kuuden vuoden viljelykiertoon. Näin ollen osa pelloista on kesannolla, heinällä ja viljalla. Rehuviljaa Ari myy naapureille, joilta saa sitten lantaa. Rakenteilla on riihi ja suunnitelmissa kylmäilmakuivuri sekä siilot viljalle. Haaveena on, että myös viljat lähtevät tilalta pussitettuina luomutuotteina.

Mielenkiintoinen kasvi on myös trendikäs valkosipuli. Ensimmäinen lajike ei menestynyt, mutta nykyinen talvilajike näyttää soveltuvan paremmin Laitjärven maihin. Valkosipuli myös kuivataan omarakenteisessa kuivurissa ja jauhetaan. Rouhe purkitetaan mausteeksi sekä terveyden edistäjäksi. Myös tavallisesta sipulista on tehty samantyyppistä rouhetta.

Omavaraisuutta edustaa tilalla puukeskuslämmitys, jolla lämmitetään myös kuivuria. Suunnitelmat työhevosesta Ari on joutunut jättämään toistaiseksi. Hän kävi hevosmetsurikurssin viime talvena, mutta on tiukasti sitä mieltä, että jos ottaa eläimiä, niistä on myös ehdittävä huolehtia kunnolla. Perunannostossa on joskus ollut palkattuna työvoimaa, muuten on selvitty oman väen voimin kun Arin vanhemmat vielä auttavat monissa töissä.

Hirsityökurssinkin Ari on ehtinyt käymään ja rakentanut vanhemmilleen hirsitalon, muille lähinnä aittoja, grillikatoksia ja muita pienimuotoisia töitä, osa kuitenkin alusta asti, niin että on hakenut puutkin metsästä. Lisäksi hän on pystyttänyt valmiita hirsikehikoita. Jännittävä työ, jossa Ari oli mukana talkoopohjalta, oli vanhan tuulimyllyn siirtäminen Parosesta Pynnölään. Ari tekee myös kaivuriurakointia traktorikaivurilla sekä kivenkeruuta. Järeä elevaattorikone sopii erityisesti peltojen perusparannukseen.

Kaiken kaikkiaan Arin toive monipuolisesta ammatista on siis toteutunut ja hän aikoo jatkaa tilan kehittämistä. Vaihtoehtona on jatkaa monipuolisella tuotannolla tai erikoistua esimerkiksi valkosipuliin. Tuotannon monipuolistaminen tuntuu nyt järkevämmältä sillä torimyynnissä monipuolinen tarjonta pysäyttää paremmin asiakkaita. Toisaalta erikoistuminen antaisi mahdollisuuksia hankkia erikoiskoneita jne.

Laitjärveä Ari pitää omana kylänä, vaikka hänellä on yhteistyötä myös Uimaniemen ja Pynnölän väen kanssa. Naapureiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä esim. lannan ja viljan suhteen, lannan levityksessä, tienpidossa jne. Ja onhan Laitjärvellä oma lentopallokenttä, jossa pelataan torstai- ja sunnuntai-iltaisin. HH

Työnohjaus –mitä se on?
Mitä työnohjaus ei ole: koulutusta, konsultointia tai työnopastusta.
Työnohjauksen tarkoitus on auttaa yksilöä jaksamaan työssä. Työnohjausryhmä toimii tukena ja paineiden purkamisen väylänä. Todellisia voimavaroja etsitään omasta itsestä omia ja toisten kokemuksia jakaen sekä ryhmä peilinä käyttäen.
Työnohjaus on ongelmien tietoista, henkilökohtaista ja tunneperäistä tutkimista sekä itseä ja työtä koskevan avoimuuden kehittämistä. Se voi auttaa ihmistä kohtaamaan itsensä turvallisesti kipeissäkin tunteissa ja löytämään niiden taakse mahdollisesti peittyneet positiiviset tunteet itseä ja muita kohtaan.
Perinteisesti työyhteisöjen työnohjausta on käytetty sosiaali- ja terveysalalla mutta tänä päivänä työnohjaus on laajentumassa kaikkien työtä tekevien käyttöön, esimerkiksi teollisuuteen.
Työnohjausryhmän sopivin koko on noin 3-8 henkilöä ja toiminnan prosessinomaisen luonteen vuoksi ryhmän kokoontumiskertoja on syytä olla riittävästi, esim. vuosi tai kaksi vuotta kahden- kolmen viikon välein.
Jos mielenkiintosi työnohjausta kohtaan heräsi ja esimerkiksi haluat muodostaa ryhmän tältä pohjalta, ota yhteyttä Aini Leppäseen, yhteystiedot palveluhakemistossa.

SUVITAPAHTUMA HANKAAN ERÄTALOLLA
17.7.1999 alkaen klo 18
Tule niin näet kuka heittää saapasta pisimmälle, kenellä on tarkin tikkakäsi, kuka aikuisista heittää viitosta tarkimmin..
Lapsetko voittavat ponivarsojen painonarvuuttelun ja ovatko kesäasukkaat vai vakituiset kyläläiset köydenvedon mestareita?
Pihakanttiini, kentälle vapaa pääsy.
Tanssit alkaen klo 20.30, Veli-Matti Virtakainen yhtyeineen, liput 40,- mk.
Järjestäjät
Hankaan Erämiehet ry, Uimaniemen seudun kylätoimikunta

Kalastusluvat ja alueet ?

Ne selviävät parhaiten, kun otat yhteyttä kalastuskuntiin:

HANKAAN KALASTUSKUNTA
Pj. Aaro Saltiola, 884 538
Siht. Ritva Häyri, 884 510
Rauno Järvinen, 884 514

LAITJÄRVEN KALASTUSKUNTA
Pj. Hannu Soisalo, 887 742
Siht. Leena Soisalo, "
Riitta Otava, 887 723
Pentti Otava, "
Veikko Kuisma, 887 775

PYNNÖLÄN KALASTUSKUNTA
Pj. Pentti Perhola, 887 720
Siht. Risto Honkanen, 882 989
Satu-Riitta Otava, 887 724
Liisa Saari, 887 763
Tenho Haajanen

UIMANIEMEN KALASTUSKUNTA
Pj. Olavi Hölttä, 889 430
Siht. Pekka Hentinen, 887 708
Teuvo Pastila, 889 409
Veijo Laitinen
Raimo Ikola, 887 755

Uimaniemen seudun kylätoimikunta 1999:

Pj. Seppo Sankari, puh. 884 504.
Aini Leppänen, puh. 883 760.
Martti Murto, puh. 887 736
Asta Vikman, puh. 887 718
Esko Hämäläinen, puh. 887 726
Reijo Jokinen, puh. 884 509
Leena Nurminen, puh. 884 551
Reijo Visa, puh. 887 737
Jaana Laitinen, puh. 884 513
Kaarina Vehmas, 049- 888 446
Heikki Utula, p. 09- 879 8775,
014- 887 766

UIMANIEMEN PALVELUHAKEMISTO 1999

*** Suosi oman kylän palveluja ja tuotteita ! ***

PALVELUT (suuntanumero: 014)
 

KONEURAKOINTI, TRAKTORITYÖT JA KULJETUSPALVELUT:

RAKENNUS-, KIINTEISTÖ- JA METSÄTYÖPALVELUT: MATKAILUPALVELUT: KOTIPALVELUT: ETÄTYÖPALVELUT: MUUT PALVELUT:


TUOTTEET
 

ELINTARVIKKEIDEN SUORA- JA TILAUSMYYNTI:


KÄSITYÖT:


POLTTOPUUTA, PUUTAVARAA TILAUKSESTA:


MUUT TUOTTEET:


Tämä lehti on Uimaniemen seudun kylätoimikunnan julkaisema. Se julkaistaan osana kylän kesäasukashanketta. Hankkeella pyritään lisäämään kylän vetovoimaa loma- ja asuinpaikkana. Hanketta rahoittavat Kaakkoisen Keski-Suomen POMO-ohjelma, kylätoimikunta ja Joutsan kunta.

Lehden tekoon osallistui lisäksi Joutsan kyläasiamies Henrik Hausen, puh. 015- 689 676.

Kannen piirrokset: Risto Honkanen

Takaisin alkuun
 Takaisin etusivulle